YK:n korruptiotyöryhmä: Suomen lakeja kiristettävä

Korruption vastainen asiantuntijaryhmä on kuluneen viikon aikana selvittänyt Suomen korruptiotilannetta. Ryhmä nosti esille kaksi epäkohtaa: rahanpesun sekä kansanedustajien lahjontalakien heikkoudet. Ryhmä toivoo lakien kiristämistä.

Kotimaa
Lakikirja ja nuija.
Yle

Arviointiryhmän tehtävänä oli selvittää YK:n korruption vastaisen sopimuksen täytäntöönpanoa. Yksi ryhmän asiantuntijoista, Ateenan yliopiston rikosoikeuden tohtori Ioannis Androulakis arvioi löytyneitä ilmiöitä kokonaisuuden kannalta maltillisiksi.

- Me emme löytäneet paljoakaan, se oli odotettua. Suomella on maine vähiten korruptoituneena maana, joten emme odottaneet löytävämme kovia tapauksia. Totta kai on joitakin harmaita alueita. Koemme kuitenkin myönteisenä, että harmaita alueita on vähän eikä korruptio näy arjessa, Androulakis kertoo.

Androulakis on tyytyväinen, että hallitus on jo ottanut hoitaakseen kansanedustajien lahjontalakien heikkoudet. Arviointiryhmän mukaan kansanedustajien lahjontapykäliä tulisi tiukentaa nykyisestä. Ryhmä toivoo, että Suomi kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti rahanpesuun.

Kokonaisuudessaan raportti julkaistaan kesän alussa. Oikeusministeriö on luvannut julkaista raportin sekä suomeksi että ruotsiksi. Arviointiryhmä toivoo, että myös muut maat julkaisevat omat raporttinsa jatkossa.

- Selvityksen tekeminen on sujunut Suomessa hyvin. Olemme saaneet katsottavaksemme kaikki toivomamme asiakirjat ja dokumentit, Androulakis kertoo.

Lakimuutokset vievät aikaa

Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan selvitystyössä ei ole tullut ilmi yllätyksiä.

- On ilo huomata, että vaikka meillä on ollut tämän vaalikauden aikana tarpeellista ja hyvää keskustelua Suomen korruptiotilanteesta, niin kansainvälisesti tilanteemme on kuitenkin erittäin hyvä.

Braxin mukaan molemmat esille tulleet ongelmat ovat olleet tiedossa ja niiden korjaukseen on ryhdytty. Kansanedustajien lahjontapykälät eivät kestä tällä hetkellä kansainvälistä arviota. Asiasta on huomauttanut YK:n lisäksi myös Euroopan neuvosto. Lakiesitys muutoksista on jo tehty.

- Nyt se laki on vaan kerta kaikkiaan vietävä kevään aikana eduskunnassa läpi, Brax painottaa.

Sen sijaan rahanpesuun liittyvien lakipykälien muuttaminen tarvitsee ministerin mukaan lisäaikaa ja pohdintaa.

Jos järjestäytyneen rikollisuuden jäsenellä on selittämättömät määrät varallisuutta, voidaan tällä hetkellä tietyissä tilanteissa vaatia todistamaan, mistä raha on peräisin ja miten se on laillisesti saatu. Tämä ei arviointiryhmälle riitä, vaan se toivoo myös mahdollisuutta tuomion antamiseen.

- Joissakin maissa tällaisen rahan käytöstä voidaan tuomita niin sanottuun itsepesuun. Se taas ei meidän rikosoikeudellisiin oppeihin tällä hetkellä sovi, jos ei ole mitään näyttöä siitä itse rikoksesta, Brax kertoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Anne-Pauliina Rytkönen