Löytöretkeilyä hylätyissä rakennuksissa

Kaksi nuorta kajaanilaismiestä Heikki ja Juho tutkivat tyhjiksi jääneitä rakennuksia eri puolilla maata. Urbaani löytöretkeily on Suomessa harvinaista, sillä vain noin sata ihmistä tekee sitä.

rakennukset
YLE / Antti Kettumäki

Hylättyyn rakennukseen ei mennä sisälle, jos ovet ovat lukittuina. Epämiellyttäviin rakennuksiin ei mennä sisälle lainkaan. Urbaanit löytöretkeilijät etsivat hylätyistä rakennuksista tunnelmaa.

Harrastuksella ei ole mitään tekemistä vandalismin kanssa, sillä harrastajat käyvät vain katselemassa paikkoja ja ottamassa valokuvia. Näiden pohjalta laaditaan myös palanen historiaa kyseisestä rakennuksesta ja sen elinkaaresta.

- Meille tärkein asia on rakennusten historian selvittäminen, kertoo Heikki.

Miehet selvittävät varsinkin tehdasrakennusten historiaa paljon kirjoista, mutta pelkkä tieto ei riitä.

- Me tutkimme jäljelle jääneitä koneita ja kaikkea mitä rakennuksessa on, mutta kaikista parasta on kiinteistön tunnelma - sitä ei voi kirjoista aistia, perustelee Juho.

Paikkoja ei rikota

Heikki ja Juho ovat kiertäneet autiotaloja, rakennuksia ja muitakin paikkoja muun muassa Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Turussa ja Kolarissa. Urbaanien löytöretkeilijöiden motto onkin "ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä"

- Emme missään nimessä ole vandaaleja. Autioihin rakennuksiin ei mennä väkisin sisään. Jos ovi on lukossa katselemme ja kuvaamme vain ulkoapäin, vakuuttaa Heikki.

- Toisekseen, me käymme monissa kohteissa useaan kertaan, jolloin huomaamme kuinka nopeasti hylätyt rakennukset joutuvat ilkivallan kohteeksi ja se tapahtuu yllättävän nopeasti, jatkaa Juho.

Miehet liikkuvat rakennuksissa vain valoisaan aikaan eli lähinnä kesällä, jolloin liikkuminen on helpompaa.

- Valoisaan aikaan valokuvaaminen on helpompaa ja toisaalta emme haluakkaan liikkua hämärään aikaan ettei meitä luulla oudoiksi hiippareiksi, lisää Juho.

Hylätyt paikat löytyvät

Heikki ja Juho aloittivat harrastuksen vuonna 2007. Hylätyt kohteet löytyvät muiden harrastajien nettisivustoilta tai pelkästään liikkumalla maaseudulla. Myös sanomalehdista saa jonkin verran tietoa, jos esimerkiksi joku rakennus aiotaan purkaa.

- Me emme kerro koskaan rakennusten tarkkaa sijaintia. Tällä pyrimme siihen, etteivät ilkivallantekijät löytäisi näitä rakennuksia, summaa Heikki.

- Jos joku rakennus tuntuu epämiellyttävältä, niin kyllä me lähdemme mielummin pois. Emme me esimerkiksi hylätyssä tehdasrakennuksessa liiku, jos se on jollain tavalla vaarallista, sanoo Juho.

Lähteet: YLE Kainuu / Antti Kettumäki