Avun hakeminen voi pahentaa ihmiskaupan uhrin hätää

Avun hakeminen ei välttämättä helpota ihmiskaupan uhrien elämää, vaan edessä voi olla vuosien uusi ahdinko. Koska avunhakijalla ei ole työlupaa, sosiaaliturva jää minimiin.

Kotimaa
Voimavarakeskuksen johtaja Natalie Gerbert.
Yle

Lisäksi hyväksikäyttäjä voi käyttää kovia keinoja syntyneiden velkojen perintään. Taloudellinen ahdinko ajaa myös leipäjonoihin, pimeisiin töihin sekä itsensä myymiseen.

Suomalaiset mieltävät ihmiskaupan lähinnä ulkomaiden ongelmaksi, mutta ihmiskaupan uhreja, kuten surkeisiin työoloihin tuotettuja ihmisiä, elää myös Suomessa.

Helsinkiläiseen Voimavarakeskukseen tulee 25 - 40- vuotiaita naisia hakemaan apua esimerkiksi äärimmäiseen velkaantumiseen tai kokemansa väkivallan vuoksi. Vasta keskuksen työntekijä ymmärtää, että kysymys on ihmiskaupan uhrista.

Paradoksaalista kyllä, avun ja oikeuden hakemisesta voi koitua vain lisää ahdinkoa. Vaikka poliisi alkaa tutkia asiaa, hätä ei helpota.

- Ilman työlupaa oleva ihminen saa kuukaudessa sosiaalitukea vain 292 euroa kuukaudessa. Talousahdinko ajaa leipäjonoihin, pimeisiin töihin, jopa itsensä myymiseen, kertoo Voimavarakeskuksen johtaja Natalie Gerbert.

Tilannetta eivät helpota esimerkiksi vakuuttelut tehdyistä töistä, joista työnantaja ei ole maksanut palkkoja, koska näyttö niistä puuttuu. Päinvastoin - hyväksikäyttäjä voi edelleen periä velkoja, vaikka viranomaiset kuinka vakuuttelevat, ettei velkasuhdetta ole syntynyt.

Uhrin itsensä lisäksi myös hänen omaisiaan kotimaassa voidaan uhkailla. Pelosta voi tulla vuosien seuralainen sillekin, joka lähtee hakemaan apua.

Lähteet: YLE Uutiset