Mallitoimiston pomo toppuuttelee suomalaismallien hehkutusta

Maailmalla menestyvät suomalaismallit ovat nousseet viime aikoina tiuhaan otsikoihin, mutta alan yrittäjä torjuu puheet buumista. YLE:n Aamu-tv:ssä vieraillut mallitoimiston johtaja Laila Snellman laskee, että ulkomailla tekee töitä vain kymmenkunta suomalaismallia.

viihde
Mallimaailman kuvioita selvittää mm. Laila Snellman.
Aamu-tv:n haastattelussa olivat kansainvälisesti menestynyt malli Rosa Korhonen sekä mallitoimisto Paparrazzin johtaja Laila Snellman.

Suomalaiset mallit menestyvät maailmalla, sillä kansainvälisillä muotiviikoilla vilisee liuta suomalaisnimiä ja muotilehtien kansissa ja kuvissa komeilee Anua, Suvia, Kirsiä ja Rosaa.

Mallitoimisto Paparazzin toimitusjohtaja Laila Snellman ei kuitenkaan hehkuta ulkomaanmenestystä. Hänen mukaansa otsikoita selittää se, että media on nyt kiinnostuneempi malleista kuin aiemmin.

- Tällä hetkellä noin kymmenen tyttöä on tekemässä näytöksiä. Ei se vielä kovin valtava buumi ole, kun on tuhansia malleja kamppailemassa näytöksistä, Snellman sanoi YLE:n Aamu-tv:ssä.

- 1980- ja 90-luvulla meillä oli jo tosi paljon malleja maailmalla, hän jatkaa.

Liian pitkiä malleja pitää jo torjua

Mallitoimistoissa on huomattu, että pitkien mallien löytäminen ei ole yhtä suuri ongelma kuin takavuosina, sillä hakemuksia tulee nykyisin jo liiankin pitkiltä nuorilta. 1970-80-luvuilla 173-174-senttinen suomalainen oli pitkä malli. Nykyisin tilanne on toinen, sillä toimistot joutuvat jopa torjumaan yli 185-senttisten naisten hakemuksia.

Yksi ulkomailla työskennelleistä malleista on Rosa Korhonen, joka aloitti uransa kymmenen vuotta sitten jo 14-vuotiaana. Korhonen lensi töihin kotikaupungistaan Rovaniemeltä, josta hän ponnisti Pariisiin vain 16-vuotiaana.

- Se on kovaa bisnestä, ja olet loppujen lopuksi tosi yksin siellä, vaikka on toimisto tukena Suomessa. Olet itse vastuussa itsestäsi, ja minulle se oli siinä vaiheessa liian kovaa, Korhonen kertoi YLE:n Aamu-tv:ssä.

- Päätin tulla vielä kotiin ja käydä koulun loppuun. Lähdin vasta lukion jälkeen tosissaan tekemään töitä ulkomaille, hän jatkoi.

- Meillä on aina ollut tapa, että lähetetään koululaisia kesäleirille ulkomaille. Siinä oppii kieltä ja alaa ulkomailla. Se on ulkomaillakin niin, että kesällä lähetetään oppiin toiseen maahan, selitti Snellman.

Lähteet: YLE Uutiset