1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pilvenpiirtäjät

Pilvenpiirtäjät korottivat keskusteluissa korkeat laineet

Taivaita hipovat taloudellisen vallan temppelit, pilvenpiirtäjät, kätkevät paljon kulttuurihistoriallisia merkityksiä ja arvoja. 1920-luvulla niistä käytiin kiivasta keskustelua Helsingissä, kun juuri itsenäistyneen kansakunnan pääkaupungin siluettia suunniteltiin uuteen uskoon, uuden ajan kynnyksellä.

pilvenpiirtäjät
Silja Laine on tutkinut pilvenpiirtäjistä käytyyn kiivaaseen kansalaiskeskusteluun itsenäistyneen Suomen hakiessa uutta suuntaa.
Silja Laine on tutkinut pilvenpiirtäjistä käytyyn kiivaaseen kansalaiskeskusteluun itsenäistyneen Suomen hakiessa uutta suuntaa.YLE / Kalle Talonen

Ensimmäiset pilvenpiirtäjiksi kutsutut rakennukset nousivat Yhdysvalloissa jo 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun kyettiin rakentamaan riittävän turvallisia henkiöhissejä. Mitään tarkkaa määrettä pilvenpiirtäjän tittelin ansaitsevan rakennuksen korkeudesta ei liene olemassa, mutta niistä piakkoin väittelevä Silja Laine luettelee kolme tärkeintä kriteeriä: hissi, toimiva tulipalonestojärjestelmä ja ilmastointi.

Verrattuna Manhattanin tornitaloihin, saati Kauko-Itään viime vuosina nousseisiin taivaansilpojiin ovat kotoiset pilvenpiirtäjämme kovin vaatimattomia, mutta korkeita laineita nekin ovat kansalaiskeskusteluissa saaneet aikaan.

Suomessa kiinnostus pilvenpiirtäjiin heräsi 1920-luvulla, kun juuri itsenäistyneen kansakunnan pääkaupungin siluettia haluttiin piirtää uusiksi. Tästä aikansa lehdistön "pilvenpiirtäjäkysymykseksi" ristimästä debatista väittelee lauantaina FM Silja Laine Turun yliopistossa.

Taivas rajana uuden alun edessä

Haikailut kirkkojen kupolien yli kurkottavista taivaantavoittelijoista kertoivat osaltaan talonpoikaisten arvojen vaihtumisesta moderniin kaupunkilaisuuteen.

– Hyvin pian 1920-luvulla ymmärrettiin, että pääkaupungille ei riitä vain kirkko ja eduskuntatalo, vaan vireä kaupunkikulttuuri vaatii myös tällaista kaupallista rakentamista. Siihen suhtauduttiin hyvin, hyvin ristiriitaisesti, koska toisaalta suomalaiset arvot ammensivat "topeliaanisesta" ja talonpoikaisesta arvomaailmasta. Urbaaniarvojen liittäminen siihen oli hyvin ristiriitaista, kuvailee Silja Laine ajan henkeä.

Jos perinteisesti kylän korkein rakennus oli kirkko, kurkottavat talouden temppelit niitäkin korkeammalle taivaisiin, ja kulttuurihistoriallisesti ne kertovat muutoksista kirkollisen ja maallisemman mammonan valtatasapainossa. Yhdysvalloissa pilvenpiirtäjiä saatettiinkin kutsua alkuaikoina termillä "cathedral of commerce".

Sisällissodan jälkeisessä poliittisessa ilmapiirissä haluttiin arkkitehtuurin avulla myös korostaa läntistä kulttuuriyhteyttä itäisen sijaan; tavallaan hankkeilla haluttiin "siivota" venäläisen ajan jälkiä pois kaupunkikuvasta.

– Siihen asti hyvin monet näkyvät rakennukset olivat olleet kirkkoja ja valtiollista arkkitehtuuria, mutta myös venäläistä perintöä. Nimenomaan Helsingin kaupunkikuvassa puhuttiin paljon Suomenlinnan kirkosta, joka muutettiin luterilaiseen asuun. Aleksanteri Nevskin kirkko kauniine kupoleineen hyvin nopeasti riisuttiin ja muutettiin ankaran luterilaisen kirkon näköiseksi, kertoo Silja Laine esimerkin itävaikutteiden kitkemisestä.

Elokuvat toivat mallia suuresta maailmasta

Virikkeitä modernin, mannermaisen pääkaupungin rakentamiseen saatiin mm. elokuvista. Harold Lloydin elokuvista ja Metropoliksesta tutut tornit innostivat esimerkiksi Suomi-Filmiä haaveilemaan mahtipontisesta Kino-Palatsista, joka kuitenkaan ei koskaan toteutunut.

Hotelli Torni sen sijaan nousi 1930-luvun alussa, kiivaan keskustelun ja hieman kyseenalaistenkin keinojen siivittämänä.

– Se oli todella kova vääntö, siinä käytiin kaikki oikeusasteet läpi sekä laillisilla että laittomilla konsteilla! Kun Hotelli Torni valmistui, se ei edelleenkään ollut saanut rakennuslupaa; se ei ollut lainvoimainen. Onhan sitä joskus tapahtunut vähän jossain muuaallakin...

Nyky-Suomessa on jälleen virinnyt hinku korkeiden tornitalojen rakentamiseen, ja erilaisia hankkeita on vireillä eri puolilla maata, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Turussakin tavoitellaan taivaita 35-kerroksisella Sail City -hankkeella, jota on kaavailtu uudeksi maamerkiksi Ison-Heikkilän Vaasanpuistoon, vain kivenheiton päähän Turun Linnasta.

Kulttuurihistoriaan perehtyneellä Silja Laineella on pilvenpiirtäjistä käytännönkokemuksia ehkä hieman vähänlaisesti, sattuneesta syystä.

– Täytyy tunnustaa, että olen itse aika korkeanpaikan kammoinen, ja nämä hienoimmat rakennukset ovat vielä näkemättä ja kokematta, mutta halu olisi päästä Shanghaihin näkemään niitä kaikkein uusimpia!

Lähteet: YLE Turku

Lue seuraavaksi