Suomalaisen lasitaiteen vahvuus on muotoilu

Sarpanevan, Frankin ja Virkkalan suomalaiselle lasimuotoilulle saavuttama arvostus vaikuttaa muotoiluun yhä, sanoo lasitaitelija Heikki Ulvi. Nykytaiteilijat joutuvat käyttämään raaka-aineena ulkomaista lasia. Kalajoella vietetään lauantaina Lasinpäivää, johon voi muun muassa tuoda omia lasiesineitä arvioitaviksi.

muotoilu
Kuvassa Heikki Ulvin lasitaideteos ikkunassa.
YLE / Kia-Frega Prepula

Paikalliset käsityöläiset ja innokkaat lasiharrastajat kokoontuvat lasinpäivän merkeissä Kylpylä SaniFanin Aaltosaliin. Tapahtumassa on tarjolla niin uutta, kuin vanhaa lasia, keramiikkaa ja posliinia. Myös yleisön tuomia lasiesineitä arivoidaan. Tapahtumassa omaa tuotantoaan esittelee lasitaiteilija Heikki Ulvi. Hänen työnsä syntyvät monella eri tekniikalla.

- Käytän paljon tasolasitekniikoita. Sitten teen sulattamalla muun muassa veistoksia ja vateja, kuvailee Ulvi.

Materiaali hänen töihinsä tulee muun muassa Saksasta ja Ranskasta. Näistä käsityönä tehtyjen lasien palasista syntyy taiteilijan käsissä näyttäviä teoksia.

- Ikävä kyllä Suomessa ei tehdä nykyisin enää edes ikkunalasia, harmittelee Heikki Ulvi.

Vanhoja suomalaisia kirkkaita ikkunalaseja Ulvi löytää silloin tälllöin. Niitä voi kyllä käyttää sulatustöissä.

Suomalaisen lasin valttikortti on Heikki Ulvin mielestä yhä muotoilu. Puhdas pohjaismainen muotoilu erottuu selvästi muista. Hän kiitteleekin vanhoja suomalaisia lasimuotoilun mestareita, muun muassa Sarpanevaa, Virkkalaa ja Frankia. Heidän vuosikymmeninään saavutettu arvostus on Heikki Ulvin mielstä kantanut lasimuotoilussa tähän päivään saakka.

Lasilla vahvat perinteet Kalajoen alueella

Lauantaisen tapahtuman takana on Ikkunalaseista, pullojen kautta taidelasiin hanke. Hankkeen tarkoituksena on tuoda tunnetuksi paikallista lasityöperinnettä ja nykypäivän lasityöntekijöitä. Juuret ovat Himangalla Sautinkarilla, jossa on 1870-luvulla sijainnut lasitehdas. Tuotanto on ollu pääasiassa ikkunalasia, mutta vapaa-aikanaan lasinpuhaltajat loihtivat muun muassa lasisia koristehevosia.

Lisäksi tehdas tuotti puristelasisia käyttöesineitä. Näistä osa on näytillä Kalajoella, kertoo projektipäällikkö Pirjo Tuomimäki. Loulta tulipalossa tuhoutuneen Himangan lasitehtaan muotit päätyivät Iittalaan, niinpä Iittalan vanhoissa kuvastoissa on alunperin Himngalla muotoiltuja esineitä.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa