Bingorumpu pyörii yhä maaseudulla

Bingoperinne elää virkeänä maaseudulla. Vaikka kaupunkien bingohalleja on yhä harvemmassa, maalla esimerkiksi urheiluseurojen bingot ovat säilyttäneet suosionsa. Bingot pitää elinvoimaisena niiden tärkeys kyläläisten yhteisenä harrastuksena. Suomessa bingoa pelataan n. 200 ja Itä-Suomessa n. 20 paikassa.

Kotimaa
Osmo Mölsä esittelee suurta "Bingo 40-vuotta" -kylttiä.
YLE / Heikki Haapalainen

Vanha suojeluskuntatalo Niemisen kylällä valmisui urheilutaloksi vuonna 1968. Muutamaa vuotta myöhemmin vireä urheiluseura perusti talon viereen nurmikentän. Talon ja kentän ylläpitoon sekä seuran toimintaan tarvittiin rahaa.

- Meillä oli seitsemän jalkapallojoukkuetta. Kaksi miesjoukkuetta, naisjoukkue ja neljä juniorijoukkuetta. Pelimatkat maksoivat linja-autolla aika paljon vuosittain, kertoo Niemisen urheilijoiden puheenjohtaja Osmo Mölsä.

Rahaa kerättiin tansseilla, mutta huvivero oli raju. Niinpä seura ryhtyi järjestämään bingoiltoja.

Talolla on nyt pelattu bingoa 40 vuoden ajan. Nykyisin talolla pelataan pääsääntöisesti joka sunnuntai, mutta parhaimmillaan pelejä järjestettiin kahdesti viikossa. Nykyään peli alkaa kello 17, mutta ennen bingorulla pyöri myöhemmin illalla.

Urheilutalolla oli myös näyttely, jossa oli esillä vanhoja valokuvia ja lehtileikkeita. Lisäksi esille oli nostettu vanhat äänentoistolaitteet ja bingorumpu. Juhlabingoa varten oli hankittu uudet laitteet.

Leivänpaahtimista on siirrytty lahjakortteihin

Ennen palkintona oli vain tavaroita, mutta nyt jännitetään lähinnä lahjakortteja. Juhlabingossa muisteltiin vanhoja aikoja, joiden kunniaksi pelatun yhden ilmaisen pelikierroksen palkintona olivat leivänpaahdin ja mikroaaltouuni.

Nykyään palkinnot ovat lähinnä lahjakortteja, mutta myös kahvipaketteja ja sokeria jaetaan.

Bingoluvan saamisen edellytys on, että tienatut rahat käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen. Niemisen Urheilijoiden kohdalla tämä tarkoittaa lähinnä talon ylläpitoa.

Voittaminen on sivuseikka, ihmisten tapaaminen pääasia

Osallistujat sanovat kuin yhdestä suusta, että pelissä tärkeintä on hyvä seura. Bingoiltaan kokoonnutaan paitsi omalta kylältä, myös lähikyliltä ja naapurikunnista. Kävijöitä on Ilomantsista asti.

Ritva Lappalainen kävi ensimmäisen kerran bingossa 1970-luvulla. Sitten seurasi parinkymmenen vuoden tauko, mutta nyt bingosta on tullut uudelleen harrastus. Lappalainen asuu "ihan nurkilla", 15 kilometrin päässä.

- Tänne minut saa tulemaan mukavat ihmiset, tuttu porukka. Ei pelinhimo, vaan mukava porukka, Lappalainen kertoo.

Vaikka pelaajat ovat enimmäkseen keski-ikäisiä ja vanhuksia, on ikähaitari laaja. Vakiopelaajista vanhin on 90-vuotias Annikki Nykänen ja nuorin seitsemänvuotias Leevi Pippuri. Hän käy bingoamassa ukkinsa kanssa.

- Bingo on kivaa, koska voi voittaa ja peli jännittää. Olen voittanut ja sain palkinnoksi kaksi kinkkua, Pippuri kertoo.

Naapuri oli aikanaan houkutellut bingoon Riitta Pakarisen. Hän istuu vakiopaikallaan salin reunassa, naapureiden vieressä kuten aina.

- Nyt en enää malta olla pois, oikein odottaa että tulisi pyhä ja pääsee bingoon, Pakarinen sanoo.

Hiioppeja, nurkkia ja bingoja huudellaan, moni tuhahtelee voiton mennessä vieruskaverille. Kun joku huutaa "bingo", joukossa päät pyörivät tähystäen, kuka saa palkinnon. Yhden kierroksen voitti Teuvo Parviainen.

- Hyvältähän se tuntuu, se on selvä. Voittaminen on tosin harvinaista, häviäminen paljon tutumpaa, Teuvo Parviainen naurahtaa.

Vieruskaveri Martti Parviaisen voittokasa on nyt kolme euron kuponkia.

- Ei tämä huonosti ole mennyt. Mutta ei saa olla katkera, vaikka samat ihmisethän ne aina voittaa. Teuvokin on hakenut voiton jo pari kertaa peräkkäin, vaikka oikeastaan olisi ollut jo minun vuoroni, naureskelee Martti Parviainen.

Molemmat allekirjoittavat sen, että rahasumma on sivuseikka.

- Urheiluseuraahan tässä tuetaan, seuralle on jotain jäätävä. Muutenkin tämä on tärkeää kuulumisten vaihtoa. Monelle täällä kävijälle tämä on viikon ainoa kerta tavata näitä ihmisiä, Martti Parviainen kertoo.

Nettibingo kurittaa bingohalleja

Bingojen määrä on laskenut vuosien mittaan. Pelilupia myöntävästä Poliisihallitusesta kerrotaan, että Suomessa toimii parisataa bingoa. Varsinkin kaupunkibingojen määrä on vähentynyt, mutta maaseudut bingot ovat pitäneet pintansa.

- Erityisesti bingohallien määrä on vähentynyt. Sen sijaan maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla toimivat, pääsääntöisesti urheiluseurojen, kyläyhdistysten, maamiesseurojen sekä työväenyhdistyksien järjestämät ns. iltabingot ovat ainakin meidän näkemyksen mukaan säilyttäneet kohtalaisesti pelaajamääränsä, vaikka lukumäärä näyttää jonkin verran laskeneen, kertoo ylitarkastaja Kari Kunnas Poliisihallituksesta.

Myös poliisi uskoo, että maaseudun bingoiltoja pitää toiminnassa niiden sosiaalinen merkitys. Kaupunkibingoja rokottaa internet.

- Yhtenä syynä laskevaan bingolupien määrään on varmasti arpajaisten ja rahapelien siirtyminen entistä enemmän internettiin, joka houkuttelee erityisesti nuoria pelaamaan, Kunnas kertoo.

Rääkkylän Niemisen juhlabingossa ajatus netin bingopeleistä ei innosta. Niitä ei ole kokeiltu, mutta niiden pelaamisen arvellaan olevan yksinäistä puuhaa. Mieluummin tullaan urheilutalolle virkistymään ja vaihtamaan kuulumisia.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Heikki Haapalainen