1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Oikeusministeriö: Sakkolaki ei selitä rikollisuutta

YLE Uutiset ja oikeusministeriö ovat eri linjoilla sakkolain uudistuksen vaikutuksesta sakkotuloihin. Oikeusministeriön mielestä sakkolain uudistus ei selitä rikollisuuden lisääntymistä ja sakkotulojen vähentymistä. YLE Uutisten mukaan erityisesti myymälävarkaudet ovat lisääntyneet, sakkotulot vähentyneet sekä sakkojen maksuhalukkuus laskenut.

YLE Uutiset kertoi sunnuntaina Tilastokeskuksen tietoihin perustuen, että myymälävarkaudet ovat lisääntyneet selvästi vuoden 2008 voimaan astuneen sakkolainsäädännön uudistuksen jälkeen.

Vuoden 2008 lopulla osasta sakkoja tuli sellaisia, että niitä ei voi muuntaa vankeudeksi vaikka sakot jäisivät maksamatta. Vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 48 800 myymälävarkautta tai näpistystä. Vuonna 2009 luku ponnahti 53 900:een. Tilastot säilyivät synkkinä myös viime vuonna, jolloin poliisille ilmoittettiin niin ikään yli 53 000 tapausta.

- Myymälävarkaudet ovat lisääntyneet selvästi parin viime vuoden aikana. Tilastoista puuttuvat ne tapaukset, joita poliisille ei ilmoiteta. Kynnys ilmoittaa on kasvanut, koska poliisin paikalle tulo kestää kauan eikä seuraamuksia aina ole luvassa, asiamies Matti Räisänen Kaupan Liitosta kertoo.

Ministeriö katsoo, että lakiuudistus ei ole syypää synkkiin tilastoihin, vaan syitä on haettava muualta, kuten talouden taantumasta. Ministeriö perustaa näkemyksensä myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2010 julkaisemaan tutkimukseen, jonka tiiviistelmässä todetaan, että uudistus ei ole lisännyt varattomien näpistyksiä.

Erimielisyyttä myös sakkotuloista

YLE Uutiset kertoi myös Oikeusrekisterikeskuksen tilastoista, joiden mukaan valtion sakkotulot ovat vähentyneet uudistuksen jälkeen kymmenisen miljoonaa parissa vuodessa. Uutisessa verrattiin vuosina 2008 - 2010 välisenä aikana tuomittuja sakkosummia ja niistä valtion kassaan kertyneitä tuloja.

Ministeriö sanoo pitävänsä uutisen taustalla olevaa tilastojen tulkintaa virheelisenä. Ministeriö katsoo että tulkinta, jonka mukaan lainsäädännön uudistaminen olisi lisännyt maksujen laiminlyöntejä ja että valtio olisi menettänyt sakkotuloja antaa väärän kuvan kehityksestä.

Ministeriön mukaan rangaistusmääräyksiä on annettu vuosina 2009 ja 2010 vähemmän kuin vuonna 2008. Ministeriön mielestä sakkotulojen hiipumista selittää siis annetujen rangaistusmääräysten väheneminen. Ministeriö toteaa tiedotteessaan tämän olevan pääselitys sakkotulojen vähenemiselle. Toinen selitys ministeriön tiedotteeen mukaan on siinä, että perintätulos paranee ajan kuluessa.

Sakkojen maksuhalukkuus vähentynyt

YLE Uutisen pohjalla käytetyssä laskelmassa verrattiin kuitenkin annettujen sakkojen kokonaisummaa ja sakoista valtion kassaan kertyneitä tuloja kunkin vuoden osalta erikseen. Vuonna 2008 aiemmin muuntokelpoisia sakkoja tuomittiin noin 51,4 miljoonan euron edestä, joista suorituksia saatiin 44,4 miljoonan euron edestä. Sakoista saatiin siis perityksi noin 86 prosenttia.

Vuonna 2009 rangaistusmääräyssakkoja tuomittiin 42,2 miljoonan edestä ja suorituksia saatiin 35,7 miljoonan edestä, eli sakkosummasta tuli maksetuksi vuonna 2009 noin 84 prosenttia.

Vuonna 2010 tuomittuja sakkoja määrättiin 42,4 miljoonan edestä. Suorituksia on tähän mennessä saatu 31,3 miljoonaa, joten vuoden 2010 sakkosummasta on tähän mennessä kuitattu 74 prosenttia.

- Joillakin henkilöillä tieto muuntokelvottomuudesta voi vaikuttaa maksuhalukkuuteen, totesi apulaisjohtaja Leena Silvennoinen Oikeusrekisterikeskuksesta YLE Uutisille sunnuntaina.

- On henkilöitä, jotka tietävät tarkkaan, mitkä sakot kannattaa maksaa ja mitä ei, sanoi Silvennoinen.

YLE Uutisen laskelma kymmenen miljoonan menetyksestä parissa vuodessa pitää sisällään myös varauksen, että maksuja tuomituista sakoista tulee vielä myöhemmin perinnän kautta. Ministeriö ei näe lakiuudistusta syynä myöskään menetettyihin sakkotuloihin, vaan tässäkin tapauksessa syitä on ministeriön mukaan etsittävä muualta.