Yle rahoittaa kotimaista elokuvaa puoliteholla

Yleisradion osuus suomalaisten elokuvien rahoittajana putoaa puoleen, kunnes Yleisradion oma rahoitusmalli on ratkaistu eduskunnassa ja saatu toimimaan. Myös televisiotuotantoyhtiöiltä tilatun uuden ohjelmiston määrä vähenee huomattavasti.

kulttuuri
Tuotantoyhtiö Oktober Oy

Yleisradion johto linjasi elokuva- ja ulkopuolisen tv-tuotannon rahoituksen tulevaisuutta tuottajille maanantaina. Päätökset syövät rahoituksen kolmasosalta siitä elokuvien määrästä, jossa Yle oli mukana vielä pari vuotta sitten. Tilaisuus oli surullinen mutta rehellinen, kertoo Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn.

Krohn sanoo ymmärtävänsä hyvin, ettei Ylellä ole antaa rahaa, ellei sillä ole takuita omasta rahoituksestaan. Myöskään Elokuvasäätiö ei voi paikata elokuvien tuottamiseen jäävää vajetta.

- Elokuvien rahoitusta säätelee EU-lainsäädäntö. Rahalla, jonka julkinen valta voi panna elokuvatuotantoon, on 50 prosentin katto. Puolet on tultava vapailta markkinoilta, Krohn kertoo.

EU:n katsantokannassa Yleisradio on markkinaostaja, ja siksi Ylen käyttämä raha on tärkeämpi kuin absoluuttisesta rahasummasta voisi ehkä päätellä, Krohn sanoo.

Lempiohjelma saattaa kadota ruudusta

Televisio-ohjelmia Yle aikoo jatkossa tehdä yhä enemmän oman henkilöstön voimin. Odotettavissa siis on, että elokuvien yhteistuotannoille ja television indie-yhtiöille on luvassa muutama kuiva vuosi Ylen puolelta.

Ylen televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki uskoo kuitenkin parempien aikojen vielä koittavan.

- 2 - 3 vuoden kuoppavaiheen jälkeen on selvä tavoite siitä, että voimme lisätä ulkopuolelta tilattavan ohjelmiston määrää.

Silti Ylen säästökuuri voi joissain tapauksissa näkyä myös katsojille.

- Voi olla, että joudumme lopettamaan jonkin merkittävän ulkopuolelta tilatun brändiohjelman tilaamisen taloudellisesta syystä. Sillä tavallahan katsoja sen huomaa. Jos lempiohjelma loppuu, niin kyllä siitä yleensä ääni nousee.

Toiveet vuodessa 2013

Tuottaja Rimbo Salomaa tuotantoyhtiö Kinottaresta kertoo, että dokumenttituottajalle leikkaukset ovat erityisen kipeitä, koska käytännössä Yle on ainoa markkina, joka Suomessa ostaa ja esittää luovia dokumenttielokuvia.

- Suomessa kuitenkin valmistuu koko ajan uusia tekijöitä. Heidän mahdollisuutensa päästä tekemään elokuvaa pienenee aika ratkaisevasti. Tämä ja se Ylen lausuma tavoite, että pyritään tavoittamaan uusia ja aiempaa nuorempia yleisöjä, on kyllä vaikea yhdistelmä.

Salomaa toivoo, että Yleisradion leikkaukset jäävät lupausten mukaan väliaikaisiksi. Myös Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn toivoo, että Yle voi pitää linjauksensa ostojen lisäämisestä vuona 2013.

- Suomalainen elokuva on ollut nousussa. Sääli, että tässä vaiheessa joudutaan tekemään tällaisia ratkaisuja. Myös kansainvälistä kiinnostusta on, sen aistii kaikkialla festareilla. Nyt kun pitäisi iskeä, niin onkin säästettävä. Ajoitus on surullinen, sanoo Rimbo Salomaa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Sarianna Kankkunen, Ville Vedenpää ja Anniina Wallius