Naistenpäivän poliittisuus on laimentunut

Tänään vietettävä kansainvälinen naistenpäivä täyttää 100 vuotta. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa järjestetyssä kansainvälisessä naisten kongressissa päätettiin naistenpäivän viettämisestä maailmanlaajuisesti. Alkuperäisen päivän reformihenki on ajan myötä haalistunut.

Kotimaa

YK otti naistenpäivän teemapäiviensä listaan kansainvälisenä naistenvuonna 1975. Juuret tapahtumalla on 1900-luvun taitteen Yhdysvalloissa, New Yorkissa, jossa työläisnaiset osoittivat mieltään alhaisia palkkoja, pitkiä työaikoja ja epäinhimillisiä työoloja vastaan.

Vuodesta 1990 naistenpäivä on ollut myös suomalaisessa almanakassa. Monissa maissa naistenpäivä on pyhäpäivä. Naistenpäivänä kiinnitetään huomiota tasa-arvon ja naisten oikeuksien toteutumiseen ympäri maailmaa.

Päivän merkitys on muuttunut vuosien mittaan

Ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää juhlistettiin keväällä 1911. Naistenpäivän poliittinen särmä kuitenkin katosi melko nopeasti, sillä esimerkiksi Neuvostoliitossa naisasia-aktiivi Alexandra Kollontain radikaali, sukupuolten välisiä suhteita järjestelevä uusi linja ei koskaan täysin toteutunut.

- Se muuttui päiväksi, jolloin kunnioitetaan naisia, eli miehet ja pojat antavat kukkia vaimoilleen ja äideilleen. Naistenpäivä on hieman niin kuin äitienpäivä, jolloin naisia kunnioitetaan, muttei millään millään muotoa haeta muutosta, kertoo naistutkimuksen akatemiaprofessori Tuija Pulkkinen

Vaikka naistenpäivästä on tullut lähinnä naisten hemmottelupäivä ympäri maailmaa, sen poliittinen vire ei vielä täysin ole kadonnut. Suomessakin vietettävät juhlaseminaarit ovat esimerkki naistenpäivän alkuperäisestä ajatuksesta. YK:n toiminnan ansiosta päivän reformiluonne näkyy edelleen.

- Silloin painotus on sillä, että naisia on alistettu ja alistetaan yhä, ja että miesten ja naisten välisiin suhteisiin liittyy epäoikeudenmukaisuuksia. Naistenpäivä on tuolloin päivä, jolloin pyritään muuttamaan asioita niin että ne olisivat paremmin, Tuija Pulkkinen kertoo.

Tasa-arvon etappeja Suomessa

Tärkeitä etappeja suomalaisnaisten tasa-arvolle ovat olleet muun muassa vuodet 1906 (äänioikeus), 1929 (avioliittolaki), 1962 (periaate samapalkkaisuudesta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla), 1970 (laki raskauden keskeyttämisestä), 1986 (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta), 1994 (avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisointi yhtenä viimeisistä EU-maista) sekä vuosi 2000 (tasavallan presidentiksi valittiin ensimmäinen naispuolinen ehdokas).

Lähteet: YLE Uutiset, Radion kulttuuriuutiset