1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Teksti-TV Lappi

Lastenkodin sulkemista pohditaan Rovaniemellä

Rovaniemellä harkitaan lastenkodin sulkemista. Sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläisen mukaan toinen lastenkodeista voitaisiin sulkea ja sen työntekijät kouluttaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön.

Etelärinteen lapsi- ja nuoriskoti Rovaniemellä. Kuva: YLE / Sauli Antikainen

Taustalla ovat hälyttävät tiedot lasten huostaanottojen ja lastensuojeluilmoitusten lisääntymisestä kaupungissa. Rovaniemellä siis tarvittaisiin lisää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä.

Rovaniemellä on kaksi seitsemänpaikkaista lastenkotia, toinen Meltauksessa ja toinen keskustassa Etelärinteellä. Molemmissa on kahdeksan työntekijää. Lastenkoteja on kaksi entisen maalaiskunnan ja kaupungin peruja. Molemmat on perustettu jo 50-luvulla.

Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja mainitsi lastenkodin sulkemisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n seminaarissa Rovaniemellä helmikuussa. Idea on osa virkamiesten valmistelemaa palvelujen järjestämissuunnitelmaa, johon liittyvät myös tuottavuustavoitteet eli säästöt.

Seminaariyleisölle Kilpeläinen sanoi, että Rovaniemen lastensuojelutyössä voitaisiin lopettaa valitus resurssipulasta ja pohtia, miten asiat voitaisiin tehdä uudella tavalla. Kilpeläinen siis peräsi uutta koulutusta ja asennemuutosta.

Muualla jo luovuttu

Lastenkodit ovat Kilpeläisen mukaan suurennuslasin alla myös siksi, että lasten ja nuorten laitoshoidon mielekkyys sinällään on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön pohdinnassa. THL:n tutkimusprofessorin, lastenpsykiatri Tytti Solantauksen mukaan yleinen mielipide useissa maissa on, että perhe on lapselle parempi kasvupaikka kuin laitos.

- Kautta kehittyneen maailmaan ollaan pyrkimässä eroon lastenkodeista. Lapsi tarvitsee pysyviä ihmissuhteita eikä työvuorovaihtuvuutta. Hyvin monessa länsimaassa on jo siirrytty pois lastenkotikäytännöstä, Solantaus sanoo.

Solantaus myöntää, että Suomi on hieman kummajainen pitäessään kiinni lastenkodeistaan.

- Olin vasta ulkomailla konferenssissa, jossa jouduin sanomaan että Suomessa on lastenkoteja ja sain aika pitkän silmäyksen, että vieläkö te olette siinä vaiheessa, Solantaus sanoo.

Tästäkin huolimatta tilanne ei ole mustavalkoinen, sillä sijaisperheissäkin on ongelmia. Lisäksi lastenkodeista on tullut pitkään sijoitetuille lapsille ja nuorille oikeasti koteja.

- Lastenkodin sulkeminen on helppo tehdä paperilla. Mutta siellä voi olla lapsia, joille siitä on tullut oikeasti koti moneksi vuodeksi. Siirtyminen toiseen kotiin on ongelmallista, Solataus sanoo.

Sijaisperheissä suurin ongelma on se, että niistä on pula valtakunnallisesti.

Liipasimella jo pitkään

Rovaniemen lastenkotien johtajalle Matti Kynkäälle sulkemisidea ei tule uutena. Hänen mukaansa Meltauksen lastenkoti on ollut liipasimella on viimeiset kymmenen vuotta. Syitä tähän hän ei lähde erittelemään.

Seminaaripuheessaan sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen käytti kuitenkin termiä "kyläpolitikointi" puhuessaan lastenkodeista. Lastenkoti on toki merkittävä työllistäjä Meltauksen kylässä. Sen kahdeksasta työntekijästä kuusi asuu lastenkodin lähettyvillä.

Matkaa Rovaniemen keskustaan on 55 kilometriä. Tämä tuottaa jonkin verran ongelmia, sillä lastenkodista käydään keskustassa terapiassa sekä erilaisissa palavereissa. Lisäksi itse lastenkotirakennus kaipaa remonttia 10 vuoden sisällä, Kyngäs sanoo.

Meltauksessa myös perheitä

Molemmat lastenkodit ovat Kynkään mukaan koko ajan täynnä, eivätkä palveluita käytä muut kuin rovaniemeläiset. Meltauksen lastenkoti, oikealta nimeltään lapsi- ja perhetukikeskus, on erikoistunut perhetyöhön eli se antaa kokonaisille perheille niiden tarvitsemaa tukea ja apua.

Kynkään mukaan sijaisperheiden määrää lisätään koko ajan, mutta lastenkodeista ei olla kokonaan luopumassa. Lastenkoti on hänen mukaansa oikea sijoituspaikka esimerkiksi riitaisissa huostaanottotapauksissa. Tällöin on kaikkien etu, että lapsi on asian selvittelyn ajan neutraalissa paikassa.

Pienille lapsille sijoitusperhe on Kynkään mielestä ehdottomasti paras paikka, mutta vaikeasti oirehtiva nuori ei sulaudu välttämättä perheeseen, vaan esimerkiksi perhekoti voi olla parempi ratkaisu.