Aivovuoto kahmaisee yli puolet koulutetuista

Korkeakoulutettujen muuttoliike jakaa edelleen Suomen alueet voittajiin ja häviäjiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi itäsuomalaisista korkeakoulutetuista 53 prosenttia päätyy muualle töihin.

Kotimaa
Taulukko kuvaa korkeakoulutettujen työllistymistä entiseen asuinlääniinsä.
YLE

Aivovuodosta kärsivät käytännössä kaikki itäsuomalaiset kunnat Kuopiota ja Joensuuta lukuun ottamatta. Muualle muuttavista valtaosa päätyy työn perässä Etelä-Suomeen.

Korkeakoulutettujen työllistymistä tutkinut tohtori Antero Puhakka pitää korkeakoulutettujen pakoa erityisesti maaseutumaisten alueiden ongelmana, josta voi muodostua ikävä noidankehä.

- Ei saada uusia asukkaita eikä korkeakoulutettujen tuomaa osaamispääomaa, joka voisi auttaa aluetta menestymään, kuvaa Puhakka aivovuodon tuomia ongelmia.

Vain muutama maakunta voittaa

Puhakka ja hänen kollegansa Visa Tuominen ja Juhani Rautopuro ovat tutkineet korkeakoulututkinnon suorittaneiden alueellista liikkuvuutta.

Tutkimuksessa on selvitetty runsaan 5 000 opiskelijan kohdalla, minne he ovat päätyneet viisi vuotta valmistumisensa jälkeen.

Havainnot ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, jotka näyttävät korkeakoulutettujen muuttoliikkeen jakavan Suomen selvästi voittajiin ja häviäjiin.

Maassa on ainoastaan kaksi tai kolme maakuntaa, jonne muuttaa enemmän korkeakoulutettuja kuin sieltä pois. Itä-Suomen maakunnista korkeakoulutettujen poismuutto vaivaa eniten Etelä-Savoa ja vähiten Pohjois-Savoa.

Etätyö ja paluumuuttajien houkuttelu avainasemassa

Antero Puhakka ja Visa Tuominen pitävät aivovuotoa ilmiönä, jota vastaan on mahdollista taistella. Yksi keino pienelle kunnalle pitää kiinni opiskelijastaan on pitää tähän yhteyttä.

- Heillä on jonkinlainen side paikkakuntaan, jonne he mahdollisesti palaisivat. Ulkopuolelta tulevia ihmisiä on aina hankalampi houkutella, Tuominen sanoo.

Puhakan mielestä kunnat voisivat houkutella opiskelijoita palaamaan esimerkiksi harjoittelupaikoilla tai gradutöillä.

Hyväkään houkuttelu ei silti poista koulutusta vastaavan työn tarvetta. Tuominen uskoo, että nykytekniikan ansiosta etätyö voisi parantaa mahdollisuuksia löytää koulutusta vastaavaa työtä myös maaseutukunnista.

Koulujen keskittäminen pahentaisi työvoimapulaa

Mikäli korkeakoulut sijoitettaisiin sen mukaan, minne koulutetut työllistyvät, se tarkoittaisi koulutuksen voimakasta keskittämistä Helsinkiin ja Tampereelle.

Antero Puhakan mielestä keskittäminen toisi mukanaan työvoimapulan, koska eteläsuomalaisia korkeakoulutettuja on ollut vaikea saada muuttamaan muualle.

- Se toisi huomattavia vaikeuksia saada rekrytoitua osaavaa työvoimaa Itä-Suomeen ja Lappiin, mutta myös Länsi-Suomeen ja entisen Oulun läänin alueelle, Puhakka ennustaa.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Veli-Pekka Hämäläinen