Perussuomalaisten kulttuuriohjelma haastaa suuret puolueet

Perussuomalaisten kulttuuripoliittiset linjaukset ovat saaneet vauhtia myös kolmeen suurimpaan puolueeseen. Keskustassa, kokoomuksessa ja sosiaalidemokraateissa halutaan nyt vastata perussuomalaisten manifestiin.

 Eero Järnefeltin maalaus Raatajat rahanalaiset
Perussuomalaisten ohella suuret puolueet Keskusta, kokoomus ja sosiaalidemokraatit haluavat kertoa, millaista kulttuuria Suomessa pitäisi suosia ja tukea.

Perussuomalaisten taannoiset kulttuuri- ja taidelinjaukset ovat aiheuttaneet myrskyä ja kuohuntaa: haukkumisia on tullut milloin totalitarismista, milloin nationalismista, ja hilpeyttä on herättänyt puolueen lanseeraama termi postmoderni tekotaide, jota ei esimerkiksi Suomessa saisi tukea.

Sen sijaan kolmen suurimman puolueen; kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja keskustan kulttuuripoliittiset linjaukset ovat jääneet mysteeriksi: on jopa epäilty, ettei sellaisia ole. Toisaalta monia on mietityttänyt sekin, miksei veret seisauttavaa kulttuuripoliittista päänavausta ole tullut keskustalta, kokoomukselta tai sosiaalidemokraateilta. Eikö kulttuuri olekaan asialistalla?

Henkistä hyvinvointia ja kulttuurimanifestia

- Linjauksinemme olemme olleet etujunassa, meillä on vahvoja kulttuurikirjauksia lähtien kirjastojen asemista ja vaikkapa lasten taidekasvatuksen tukemisesta kouluissa, SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen sanoo, ja mainitsee samalla parin vuoden takaisen Ei vain leivästä - kohti henkistä hyvinvointia -ohjelman, joka käsittelee kulttuuriakin.

Kokoomus on julkaissut niin sanotun Kulttuurimanifestinsa vuonna 2008. Keskusta taas haluaa vähemmän yllätyksellisesti promotoida alueellista kulttuuritoimintaa:

- Pidän tärkeänä, että voisimme entistä enemmän vahvistaa alueiden omaleimaista kulttuuria, ja sellaista kulttuuria, johon ihmiset pääsevät itse osallistumaan, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko toteaa ja muistuttaa uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan kulttuuripalvelut ovat jakautuneet Suomessa hyvinkin epätasaisesti.

Kalevala-piinaa koulussa

Perussuomalaisten kulttuuripoliittista julistusta voi pitää varsin ideologisena: siinä kerrotaan selkein sanoin, millaista on hyvä, millaista huono taide. Tällaista näkemystä ei oikein sulateta suuremmissa puolueissa.

- Me poliitikot emme voi lähteä rajaamaan sitä, mitä koulussa opetetaan, tai millä tavalla muokataan suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuri-identiteettiä, koska sekin muuttuu koko ajan, kokoomuksen varapuheenjohtaja Lenita Toivakka sanoo.

- Perussuomalaisten mukaan esimerkiksi Kalevala on sellainen asia, jota pitäisi tuoda enemmän suomalaisten tietoisuuteen. Kun muistelen omia kouluaikojani, ne asiat, joita pakotettiin ylhäältä käsin, vaikkapa Kalevala ja hiihto, olivat vuosikymmeniä minulle pelkkää ärsyttävää pakkopullaa, niistä on ruvennut pitämään vasta nyt pitkän ajan kuluttua. Minun mielestäni taidetta ja kulttuuria ei lisätä siten, että sitä ohjeistetaan ylhäältä käsin, vaan pitäisi sallia ja hyväksyä erilaisia taidemuotoja, antaa lasten ja nuorten tutustua erilaisiin taidemuotoihin.

Kultakausi vs. nykytaide

Mutta mitä pahaa sitten on suomalaisen kultakauden taiteen ja Sibeliuksen glorifioinnissa, johon perussuomalaisten ohjelma pohjaa? Eikö näitä saavutuksia saisi ihailla, eikö niistä saisi olla ylpeä?

- Taidetta syntyy jokaisella aikakaudella, ja aikanaan varmasti nykytaiteestakin voi tulla perinnettä. Mielestäni eri taiteenlajeja ei voi laittaa vastakkain, vaan niitä helmiä löytyy jokaiselta aikakaudelta, Pia Viitanen toteaa.

- Vaikka nykytaide tuntuisi hankalalta, se ei saa olla este sille, etteikö tuettaisi taiteen kokeilevuutta. Vain sillä tavalla voi syntyä uutta ja luovaa.Ei suomalainen kulttuuri olisi sellaista kuin se nyt on, ellei olisi uskallettu luoda jotain uutta ja kokeilla, siksi sellaistakin pitää tukea, Annika Saarikko lisää.

Huolenpitoa taiteilijoista

Mutta kuinka kulttuuria sitten jatkossa rahoitetaan? Kokoomuksen Toivakan mielestä veikkausvoittorahojen ohelle pitäisi saada markkinalähtöistä toimintaa, lisää yksityistä rahaa.

- Taiteella ja kulttuurilla on merkittävä hyvinvointivaikutus, eli haluamme nivoa taiteen laajemmin tähän yhteiskuntaan. Tärkeää on myös se, kuinka taiteilijoista pidetään huolta, eli heidän sosiaaliturvaansa tulisi kehittää. Keskeinen asia on myös kulttuurivienti.

Puheenjohtajat kieltäytyivät haastattelusta

Keskustan Mari Kiviniemi, kokoomuksen Jyrki Katainen ja sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen eivät halunneet tulla kertomaan kulttuurinäkemyksistään. Syyksi mainittiin kiire: Kataisesta muun muassa todettiin, ettei tällainen haastattelu onnistuisi koko kevään aikana. Samalla puolueista kerrottiin, että kyse on työnjaosta: varapuheenjohtajat kommentoivat kulttuuri- ja taideasioita.

Vaikka tämänhetkinen poliittinen taidekeskustelu kuulostaa varsin riitasointuiselta, pidetään perussuomalaisten pelinavausta sinänsä hyvänä asiana.

- Tuntuu tärkeältä, että on lähdetty keskustelemaan, mikä on kulttuuria ja keille kaikille se kuuluu, keskustan Annika Saarikko summaa.