1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulta

Kultakauppa muistuttaa välillä villiä länttä

Jos kultasormus ei enää syystä tai toisesta sovi sormeen, sen myyminen kultakauppiaalle houkuttelee. Joskus tosin myyjältä menee sekä korut, rahat että usko kullan ostajiin. Kuluttajansuojalaki ei juurikaan suojaa romukultaansa kauppaavaa kuluttajaa.

Kuva: YLE Pohjanmaa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana moninkertaistunut kullan hinta on saanut kuluttajat penkomaan korurasioitaan. Villinä rehottava kullan ostokauppa on saanut monen kääntymään perinteisten kultasepänliikkeiden puoleen.

Aina kultaa ostavien tahojen lupaukset eivät pidä. Joskus ihmisiä johdetaan jopa harhaan.

- Ei aina makseta sellaisia hintoja kuin on luvattu. Kullan painosta voidaan antaa väärä arvio. Tämän takia meille perinteisiin kello- ja kultasepän liikkeisiin tuodaan aika paljon koruja, kultakauppias Seppo Kytölä Jyväskylästä sanoo.

Rehtiä vai ei?

Kulta-alalla toimivat yritykset ovat erimielisiä kuluttajien kanssa käytävän kultakaupan rehellisyydestä.

- Suomessa ollaan minuun mielestäni kuitenkin rehellisiä. Ne yritykset, jotka panostavat tähän liiketoimintaan, tietävät, että tässä on pakko olla rehellinen. Jos et ole, niin sinulla ei ole kohta liiketoimintaakaan, sanoo kv-liiketoiminnan päällikö Virve Rantala Kultatukusta.

KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtaja Jan Nybergillä on täysin päinvastainen käsitys.

- Tilanne Suomessa on Euroopan pahimmasta päästä, hän sanoo.

Nybergin mukaan yrityksen asiakaspalveluun tulee viestejä pettyneiltä ihmisiltä, jotka ovat myyneet kultakorunsa saamatta koskaan rahoja. Välillä asiakkailla menee yritysten nimet sekaisin, kun he yrittävät metsästää rahat pimittäneitä firmoja.

Kuluttajasuojalaki ei koske romukullastaan luopuvaa. Alalla pitkään toimineet yritykset muistuttavat, että tärkeää on tarkistaa ostoyrityksen tausta. Lisäksi pitää olla selvillä, mikä kulloinkin on kullan hinta.

Karaattien lisäksi ilmaa

Hyvä vaihtoehto on vaihtaa romukulta arvokkaampaan sijoituskultaan.

Kotoinen romukulta on usein 14 karaattista, mikä on Suomessa yleinen karaattimäärä. Puhdas sijoituskulta taas on 24 karaattista, ja sen arvo säilyy romukultaa paremmin. Joskus kullan myyjä joutuukin pettymään korujensa arvoon. Korujen hinnoissa on kullan arvon lisäksi myös ilmaa.

- Ihmiset rinnastavat hirveän usein, että jos he ovat maksaneet 400 euroa jostakin korusta, niin he myös saavat saman summan takaisin. Näinhän se ei ole, kv-liiketoiminnan päällikö Virve Rantala Kultatukusta huomauttaa.