1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Perusinfra tuottaa hyvin, mutta rapistuu

Yhteiskunnan tekniset verkostot kuten tiet ja vesijohdot rapistuvat, vaikka niitä ylläpitävät kunnalliset liikelaitokset saisivat suuriakin tuottoja. Syynä on se, että poliittiset päättäjät ohjaavat teknisten verkostojen käytöstä saatavat tulot muihin kohteisiin.

Kotimaan uutiset
Raahen satamaYLE

Valtion Teknisen tutkimuskeskuksen VTT:n, Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston tuoreen tutkimusraportin mukaan markkinainvestointeihin verrattuna yhteiskunnan perusrakenneverkostojen eli infrastruktuurin omistus on varsin riskitöntä. Syykin on selvä. Infrastruktuurista kertyviä tuottoja eivät suhdanteet ja pörssikurssit heilauttele.

- Kaikki tarvitsevat vettä, sähköä, lämpöä, liikkumismahdollisuuksia, jolloin rahan kerääminen käyttäjiltä sinänsä ei ole ongelma. Perustarpeet pitää aina tyydyttää ja tämä varmasti näkyy myös näissä tuotoissa, muistuttaa yksi tutkimushankkeen vetäjistä, johtava tutkija Pekka Leviäkangas VTT:ltä.

Tutkimuksessa analysoitiin infrastruktuuria omistavien yhtiöiden, liikelaitosten ja kunnallisten yksiköiden tilinpäätökset vuosilta 2002–2009. Mukana olivat vesihuolto-, tie-, katu-, satama-, lentokenttä-, rautatie- ja sähköverkot.

Energia ja satamat tuottojen kärjessä

Tuottoisinta bisnestä tehdään energiasektorilla, jossa sijoitetun pääoman tuotto kipuaa noin 13 prosenttiin. Toiseksi eniten tuottavat satamat, jotka ylsivät keskimäärin kymmenen prosentin vuotuiseen tuottoon.

Voittoja selittävät energian vakaa kysyntä sekä satamien paikallinen monopoliasema. Hyviä sijoituskohteita ovat myös vesi- ja liikenneverkostot.

Käytännössä nämä yhteiskunnan rahasammot alkavat kuitenkin rapistua uus- ja korjausinvestointien puutteessa. Teknisistä palveluverkoista kerättävät maksut hupenevat pääasiassa muihin menoihin, kertoo Pekka Leviäkangas. Kysymys on perimmiltään poliittisesta valinnasta.

- Kyllähän meidän pitää edelleenkin hoitaa vanhukset, järjestää koulutusta ja meidän pitää edelleenkin pitää huolta siitä, että ihmiset pysyvät tässä yhteiskunnassa terveinä eli terveydenhuoltojärjestelmän pitää toimia, toteaa Leviäkangas.

Perusinfran julkinen omistus luonnollista

Vaikka esimerkiksi Isossa-Britanniassa on nostettu esiin ajatuksia tieverkoston yksityistämisestä, Suomessa ei Pekka Leviäkankaan mielestä perusinfrastruktuurin omistussuhteita juuri ole syytä muuttaa, sillä useimmissa tapauksissa yhteiskunnalliset perusverkostot ovat luonnollisia monopoleja, joilla ei edes ole toimivia markkinoita. Ne soveltuvat siten hyvin julkiseen omistukseen.

- Sillä ei oikeastaan ole niinkään paljon merkitystä, että onko siellä perässä OY tai onko toiminta järjestetty liikelaitoksena tai kunnallisena yksikkönä.

Varsinaisen perusinfrastruktuurin päällä toimiva liiketoiminta sen sijaan ei tutkijan mielestä enää välttämättä ole yhteiskunnan asia. Esimerkiksi liikennöinnissä tai rakennustoiminnassa tarjolla on muitakin toimijoita.

- Siellähän vallitsee normaali markkinatilanne jo muutenkin. Onko julkisella toimijalla siellä todellakin jotain tekemistä? Sitä voidaan kyllä kysyä, pohtii tutkija Pekka Leviäkangas.

Lähteet: Yle Oulu / Risto Degerman

Lue seuraavaksi