1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Teksti-TV Lappi

Rovaniemi panostaa sijaisperheisiin

Rovaniemen kaupunki panostaa sijaisperhetyöhön. Kaupunki on perustanut lastensuojeluun kaksi uutta virkaa, ja työntekijät aloittavat toukokuussa.

Pienemmille lapsille on helpompi löytää sijaisperhe kuin teini-ikäisille. Kuva: Yle

Uusien työntekijöiden tehtävänä on hankkia uusia sijaisperheitä, kouluttaa heitä sekä järjestää sijaisperheille vertaisryhmiä ja avustavia perhetyöntekijöitä. Kaikki tämä tähtää perhesijoitusten lisäämiseen lastensuojelussa.

Tähän velvoittaa uusi laki, jonka mukaan perhesijoitus on ensisijainen vaihtoehto, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Rovaniemen lisäpanostuksissa on kuultu sijaisperheiden tarpeita.

- Sijais- ja tukiperheiltä on tullut jo hyvin monta vuotta esille näitä tarpeita, että mihin pitäisi pystyä satsaamaan. Nyt on pyritty vastaamaan heidän toiveisiin, Rovaniemen lastensuojelujohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi sanoo.

Auttaa uskaltamaan

Tukitoimet voivat Rantajärven mielestä madaltaa uusien perheiden kynnystä ryhtyä sijais- tai tukiperheiksi.

- Kyllä uskoisin, että tähän on saatu nyt luotua sellainen malli jonka puitteissa uskaltaa alkaa sijaisperhetoimintaan. Tietenkin jos tulee jotain sellaista mitä ei ole osattu huomioida, niin se on aina kehittämisen paikka, Rantajärvi sanoo.

Sijaisvanhemmaksi haetaan tavallisia ihmisiä.

- Kyllä siihen riittää että on ihan tavallinen kelpo Suomen kansalainen. Siinähän kuitenkin tehdään ensin ennakkovalmennus, jonka aikana voi miettiä onko minusta juuri tähän työhön, Rantajärvi sanoo.

Työtä ja vanhemmuutta

Rovaniemeläisellä Matti Vestisellä on ollut vaimonsa kanssa sijaislapsia jo 13 vuotta. Perheen omat lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet omiin koteihinsa.

Nyt kotona asuu viisi iältään 5-17-vuotiasta sijoituslasta ja lisäksi "jälkihuollossa" on 18-vuotias nuori. Vestinen kuvailee sijaisperheenä olemista sekä työksi että vanhemmuudeksi.

- Se on oikeastaan kaikkea. Vaikka lapset olisivat biologisia niin se on kasvatusta ja työtä, pyyteetöntä työtä, Vestinen pohtii.

Työ pitää sijaisisän myös nuorekkaana.

- Kun kahta päätä taloa kuuluu, että pyyhkimään, niin ei auta jäädä keinustuoliin kiikkumaan, Vestinen naurahtaa.

Lapsen muutto sijaisperheeseen on aina biologisille vanhemmille shokki. Tämä voi ilmetä esimerkiksi raskaina puheluina sijaisvanhemmille. Shokki kuitenkin helpottaa ja lapsen hyvinvointi on loppujen lopuksi kaikkien ilo.

- On ollut vanhempia, jotka ovat panneet lujasti hanttiin. Mutta kun lapsi on kasvanut aikuiseksi ja on päässyt omille siivilleen niin on tullut hyvinkin positiivista kiitosta siitä, mitä olemme tehneet lapsen hyväksi, Vestinen kertoo.

Myös sukulaisperheitä

Rovaniemellä on viitisenkymmentä lasta sijoitettuna noin 35 sijaisperheeseen. Myös sijoitettujen lasten sukulais- ja tuttavaperheet koulutetaan tehtävään ja niitä kutsutaan muiden tavoin sijoitusperheiksi.

Tukiperheet mukaanlaskien Rovaniemellä noin 50 perhettä toimii lastensuojelussa.