Kaikki talviolympialaisista!

Saamelaismääritelmän laajentamisesta kova kiista

Saamelaiskäräjien vaaliluettelon jäsenyyttä vaille jääneet vaativat saamelaisuuden määritelmän laajentamista. "Statuksettomat saamelaiset" kokevat saamelaiskäräjien vaalilautakunnan syrjivän, mutta käräjät ei halua muuttaa jäsenyyskriteerejä.

Kotimaa
Saamen lippu
Yle

Kiistely saamelaisuudesta on taas kiivasta, yhteisymmärrykseen kannattaisi päästä paitsi yhteiskuntarauhan vuoksi myös siksi, että työn alla on uudistaa saamelaiskäräjälaki, jonka keskeinen osa on määritelmä saamelaisuudesta. Sopuun painostaa hallituksen tavoite ratifioida ILO-sopimus, jonka artikla 169 koskee alkuperäiskansojen oikeuksia.

Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on nyt noin 9000 nimeä. Vaaliluettelon hyväksyy viisijäseninen vaalilautakunta. Luetteloon voi hakea jäsenyyttä saamelaiskäräjävaalin yhteydessä eli kerran neljässä vuodessa. Moni ilman jäsenyyttä jäänyt hakija kokee tulleensa syrjityksi.

- Nykyinen saamelaismääritelmä ja sen tulkinta jättää saamelaisia virallisen saamelaisuuden eli saamelaiskäräjien vaaliluettolon ulkopuolelle. Tulkinta on erittäin ongelmallinen, koska ihmiset jotka tuntevat itsensä saamelaisiksi heitä ei sinne (vaaliluetteloon) hyväksytä, sanoo tutkija Erika Sarivaara.

Sarivaara viimeistelee väitöskirjaansa saamelaiskäräjien saamelaismääritelmästä Lapin yliopistoon. Sarivaara kutsuu luettelon ulkopuolelle jääneitä statuksettomiksi saamelaisiksi. Heillä on Sarivaaran mukaan saamelaiset sukujuuret, mutta eivät eri syistä kuulu vaaliluetteloon.

Autto laajentaisi

Kokoomuksen rovaniemeläinen kansanedustaja ja saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitty Heikki Autto kannattaa tulkinnan laajentamista. Hänen näkemyksensä mukaan saamelaismääritelmän tulisi yhdistää Ylä-Lapin saamelaisia eikä jakaa eri joukkoihin.

- Lain tulkinta on liian tiukkaa. Saamelaisuuden tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että se joukko olisi elinvoimainen. Lain tulkintaa pitää väljentää, että kaikki alkuperäisasukkaat mahtuisivat lain piiriin, sanoo Enontekiöltä kotoisin oleva Autto.

Esimerkiksi Norjassa on saamelaisia noin 100 000, mutta vain pieni osa heistä on hakenut vaaliluetteloon. Autto ei usko, että Suomessakaan kovin valtava joukko hakisi vaaliluetteloon, jos tulkintaa muutetaan.

- Suomessa on ehkä 100 000 saamelaista, mutta moniko heistä sitten tuntee itsensä saamelaiseksi, se on eri tutkimuksen aihe. Norjassa jopa houkutellaan vaaliluettelon jäseneksi, sanoo Sarivaara.

Sarivaara arvioi maanantain Helsingin Sanomissa, että määritelmän laajennus toisi ehkä 1000-1500 uutta jäsentä vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjät pitää kiinni nykyisistä kriteereistä ja arvioi, että kriteerien löysentäminen toisi valtavasti uusia halukkaita äänestäjiä. Saamelaiskäräjät vaatii,e ttä ILO-sopimuksen ratifiointi koskisi vain äänestysluetteloon merkittyjä.

Saamelaiskäräjät painottaa, että henkilö on saamelainen, jos hän itse tai isovanhempansa on puhunut saamea ja henkilö tuntee itsensä saamelaiseksi. Käräjät on lisäksi Sarivaaran sanoin "painottanut ryhmäidentifikaatiota, jolla tarkoitetaan saamelaisen kulttuurisen itsehallintoelimen omaa poliittisessa päätöksenteossaan määritämää saamelaisuuteen liittyvää hyväksymisprosessia".

- Jos kielellistä sidettä ei ole tai saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen jäsenet eivät henkilöä saamelaiseksi tunnista henkilön on tulkittu olevan suomalainen. YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea raportissaan vuonna 2009 kehottaa tulkitsemaan saamelaismääritelmää väljemmin antamalla itse-identifikaatiolle nykyistä suurempi painoarvo, sanoo Sarivaara.

Kieli vietiin osin pakolla

Lapinkylien jäsenet vetosivat viime viikolla kansanedustajiin, jotta heidän asemansa alkuperäiskansana tunnustettaisiin väljentämällä saamelaisikriteerejä. Edustajat Inarinmaan, Peltojärven, Suonttavaaran sekä Keminkylän ja Sompion lapinkylistä tapasivat kansanedustajia. Myös Sarivaara oli valtuuskunnan jäsen.

Vetoomuksessa muistutetaan, että hallitsijan ja kirkon toimesta rintamailla asuneet eri saamenkieliä puhuneet lappalaiset pakotettiin rangaistuksen uhalla luopumaan kielestään. Esimerkiksi Kemin-Sompion alueen kieli on hävinnyt, mutta nykykielessä lapin/saamenkieli kuuluu murteessa sekä paikkanimistössä. Tuomo Itkonen mainitsi kirjassaan Suomen Lappalaiset, että Kuoskun ja Nousun kylissä vanhempi väestö taisi lappia.

- Paikkojen nimissä kieli on säilynyt. Vuossoiva oli ennen Vuostasoiv, Kärekeoja on Kivioja ja Naltio oli Njalla. Poronhoitoon liittyviä sanoja ovat esimerkiksi vuottua, juovoa, vuotella, laavu, vuonnelo, vuorsa, härkä, kermikkä, siermukka, saaloa, ventää, nulkata ja vaikkapa kulvakko kuorvitsa, mikä tarkoittaa rykinytta hirvasporoa, kertoo Ritva Hannuniemi-Pulska Keminkylän ja Sompion lapinkyläyhdistyksestä.

Lähteet: Yle Lappi, Yle Uutiset