Nimi ei saisi pahentaa miestä

Maistraateissa ja nimilautakunnassa joudutaan silloin tällöin miettimään, onko aiottu etunimi lapselle kelvollinen vai ei. Lain mukaan nimestä ei nimittäin saisi olla kantajalleen haittaa. Silti Suomessa on Parsa-, Luumu-, Herkku-, Tassu- ja Rinta-nimisiä ihmisiä.

Kotimaa
Kuvassa nimiä kirjoittetuna paperille
Yle / Heini Holopainen

Suomen laissa todetaan, että etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton, tai jonka käyttö voi muutoin aiheuttaa ilmeistä haittaa. Pojalle ei saa antaa naisen nimeä, eikä tytölle miehen nimeä.

Silti Suomessa on Keijo-nimeä kantavia sekä naisia että miehiä. Tämä on mahdollista, koska noista lainpykälistä voidaan poiketa uskonnollisen tavan vuoksi, kansalaisuusasioiden, perhesuhteiden tai muun erityisen seikan perusteella.

1900-luvun alkuvaiheella on Suomessa lapselle annettu nimeksi Homo. Voisiko sellaisen nimen antaa nyt lapselle, Kokkolan maistraatin ylitarkastaja Mika Lankila?

- Tuohon on vaikea ottaa kantaa. Tarkastelisin asiaa, mikäli esitettäisiin tällaista. Perehtyisin historiaa tarkemmin. Pyytäisin ehdotuksesta oikeusministeriön alaisen nimilautakunnan arvion, muotoilee Lankila.

Hella, Salama, Parsa ja Luumu

Väestörekisterikeskuksen sivuilta etsimällä löytää, millaisia nimiä Suomessa lapsille on annettu tai mitä etunimiä on otettu. Ja seuraavia erikoisuuksia viime vuosilta löytyy:

Dick, Leksa, Nalle, Lintu , Sana , Hella, Salama, Barbie, Parsa, Karhu , Luumu, Omena, Reisi, Rinta, Mikro, Hannibal, Puna, Valko, Kemi, Maissi, Olvi, Musta, Pato, Pupu, Herkku, Tassu, Kangas ja Villi.

Ylitarkastaja Mika Lankila makustelee listaa ja toteaa, että nimikäytäntö on viime vuosina kovasti liberalisoitunut. Osa kuulosti Lankilasta sellaisilta, että ne ehkä ovat ulkomaalaisilla käytössä.

Lankila toteaa, että selvästi erikoiset nimiehdotukset ovat lisääntyneet viime aikoina.

- Ihmiset haluavat ehkä yksilöidympiä nimiä. Ehkä se (erikoinen nimi) kuvaa heidän lastansa paremmin heidän mielestään. Tai ehkä halutaan erottua.

Myös televisio ja muu media rikastuttaa nimikirjoa, kuten Taru sormusten herrasta tai Kauniit ja rohkeat. Mika Lankila:

- Kyllä tällaisia tilanteita on ollut. On esitetty jopa numeroita, jotka pohjaavat kirjallisuuteen. Siis lapsen nimeksi on numero nimen omaan numeroin esitettynä. On esitetty muoti-ilmiöihin tai ajankohtaisiin ilmiöihin liittyviä nimiä.

Lapsen nimenä 1 ei tiettävästi ole mennyt läpi. Useimmissa tilanteissa ollaan yhteydessä ehdotuksen tehneisiin, jos nimiehdotus on kovin erikoinen.

Tienraivaaja Strassbourgista

Erikoinen nimiehdotus hyväksytään nykyään helpommin varsinkin etunimen osalta. Siihen voi olla ylitarkastaja Lankilan mukaan monia syitä. Yhteiskunta on liberaalimpi nykyään. Hyväksytyt ennakkotapaukset ovat myös helpottaneet muidenkin käsittelyä.

Erityisesti vuoden 2007 tapaus on toiminut tienraivaajana. Tuolloin oli haettu etunimeä Axl, jota ehkä aiemmin ei olisi hyväksytty. Asia kävi läpi pitkän prosessin ja lopulta päätyi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strassbourgiin, jossa ihmisoikeustuomioistuin totesi, että nimi on sopiva. Tämän seurauksena osin meillä on etunimikäytäntö liberalisoitunut.

Entä jos vanhemmat ehdottavat lapselleen Karhu-nimeä? Millainen prosessi ehdotusta odottaa? Mika Lankila:

- Ensin pyörittelen sitä, miltä se kuulostaa. Yksilöikö se sukupuolta, kuten nimilaki edellyttää eli tytölle tytön nimi ja pojalle pojan nimi? Pohdin, tarkoittaako nimi jollain muulla kielellä jotain ikävää asiaa. Pohdin historiallisia käsityksiä, sanan merkitystä, mistä se on tullut, tutkin aineistoa ja materiaalia, mitä nimestä löytyy, listaa Lankila.

Viranomainen toivoo harkintaa

Yhdysnimet saattavat olla hankalia. Osaset voivat olla hyviä erikseen, mutta ovatko hyväksyttäviä yhdessä. Ja entä etunimi yhdistettynä sukunimeen, voisiko koko nimestä tulla negatiivinen mielleyhtymä.

Kokkolan maistraatin ylitarkastaja Mika Lankila toivoo, että vanhemmat harkitsisivat nimikysymystä tarkkaan. Joskus hankalia rajanvetotilanteita syntyy siitä, millainen nimi kenenkin mielestä aiheuttaa haittaa ja millainen ei. Usein nimiehdotusten takana on tarkkaa perustelua ja harkintaa.

Lankilalle on muodostunut mielikuva, että ihan aina asiaa ei ole ajateltu riittävän tarkasti. Vastaan tulee tilanteita, joissa henkilö haluaa muuttaa nimensä joksikin vähemmän huomiota herättäväksi.

Jostain syystä Karhu on kelvannut suomalaisen ihmisen nimeksi, mutta Tiikeri ei. Ylitarkastaja ei tunne tapausten taustaa, mutta arvioi, että ehkä karhu on suomalaisille tutumpi eläin kuin tiikeri.

Erikoiset nimiehdotukset päätyvät lopulta oikeuministeriön alaisen nimilautakunnan pöydälle. Nimilautakunnan puheenjohtajana on Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas ja lautakunnassa on eri alojen asiantuntijoita. He muun muassa ottavat kantaa nimenmuutoksiin, joihin maistraatti haluaa pyytää lausuntoa.

Lähteet: Yle Keski-Pohjanmaa