Viisaus ja älykkyys eivät välttämättä asu samassa ihmisessä

Monessa kulttuurissa tunnetaan ajatus, että ihmisellä on kaksi sydäntä: toinen pitää meidät elossa, toinen on henkinen sydän. Ihmisen henkinen sydän laajenee viisauden kasvaessa eli sen myötä, kun ihminen kokee ja ottaa kokemastaan opiksi. Älykkyys on jotain aivan muuta.

terveys

Jalasjärveläinen hammaslääkäri ja työnohjaaja Hannu Salo on pohtinut elämässään ja luennoillaan viisautta ja viisauden ydintä. Hän on itse ammentanut viisautta ikäihmisiltä, muun muassa omalta isoäidiltään. Viisaisiin ihmisiin hän törmää muun muassa sanomalehdissä ikäihmisten syntymäpäiväjuttuja lukiessaan.

- Sieltä huokuu viisaus. Siitä huolimatta, että ihminen on elänyt vaikean elämän, on ollut sotia, köyhyyttä, kulkutauteja, siitä huolimatta he ovat tyytyväisiä, koska he ymmärtävät, että he ovat saaneet sen mikä heille kuuluu. Vaikeuksista huolimatta elämä on tuonut heille henkistä rikkautta, Salo pohtii.

Hannu Salo ihailee isoäitinsä viisautta, johon hän havahtui vasta aikuisiässä. Sen jälkeen syttyi intohimo selvittää, mitä viisaus on. Salo erottaa viisauden älykkyydestä tai nokkeluudesta. Älykkyys ei tuo hänen mukaansa ihmisen elämään henkistä syvyyttä, kuten viisaus tekee.

Salo valottaa viisautta muistolla isoäidistään. Lasten pahantekoon hän puuttui teoilla ja sanoilla, jotka saivat lapset ajattelemaan. Hannu Salon muisto liittyy tilanteeseen, jossa hän pikkupoikana kiusasi kanaa ja ajoi sitä takaa.

- Minulla oli tietysti kamalan hauskaa. Sitten mummu tuli ja sanoi "nyt seis". Hän ei tullut koskaan vihaspäiten. Hän otti kukon syliinsä ja toi sen ihan mun kasvojen eteen ja sanoi "Hannu hei, kattos nyt kuinka paljon tämä kana itkee". Tämä oli viisaan ihmisen tapa puuttua asiaan. Ne oli niin suuria opetuksia, että ei tarvittu räyhäämistä eikä piiskaamista, Salo muistelee.

Viisauden siemen kasvaa otollisessa ympäristössä

Käsitys viisaasta ihmisestä pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan jokainen ihminen on yhtä arvokas. Monessa kulttuurissa tunnetaan ajatus, että ihmisellä on kaksi sydäntä, joista toinen on rinnassa oleva, verta pumppaava sydän, mutta toinen on henkisyyttä kuvaava sydän.

- Henkinen sydän lähtee laajenemaan, kun ihmiseen on kertynyt elämisen myötä viisautta tai kokemuksia, jotka ovat häneen vaikuttaneet ja joista hän on ottanut oppia, Hannu Salo selventää.

Kiinalaisen viisauden mukaan jokainen lapsi saa syntymälahjakseen viisauden siemenen, mutta kaikilla se ei lähde kasvamaan. Kasvuun tarvitaan otolliset elinolot: lapsi tarvitsee rakkautta ympärilleen ja hänen tarpeensa pitää tyydyttää. Kun siemen on kasvanut kokonaiseksi puuksi, kaikki muut ihmiset hänen ympärillään huomaavat, että tuossa on viisas ihminen.

Viisas ihminen aistitaan

Hannu Salo väittää, että me tunnistamme nopeasti viisaan ihmisen. Tunnistaminen voi kuitenkin tapahtua tiedostamatta. Salon mukaan viisaasta ihmisestä voi aistia turvallisuudentunnetta: koemme, että viisasta ihmistä ei tarvitse pelätä, sillä hän ei ivaa eikä loukkaa. Viisaaksi voi tulla vain elämällä ja ottamalla opiksi.

- Saahan siitä totta kai viisautta, jos esimerkiksi lukee hyvän, opettavaisen romaanin. Mutta pääasiassa viisaus syntyy siitä, että ottaa vastaan kaiken, mitä elämä tuo tullessaan. Siellä on surua ja siellä on iloa. Jos vaikka koet surua läheisen menetyksen vuoksi, sinun täytyy surra. Viisaus tulee oman kokemuksen kautta.

Salo kuvailee viisasta ihmistä hyväksi kuuntelijaksi, joka on joukossa hiljainen seuraaja. Viisas ei ole kuitenkaan syrjäänvetäytyvä, vaan tiiviisti läsnä. Viisas ei koe yksinäisyyttä, sillä hän tykkää olla myös itsensä kanssa. Olennaista on tietää, että viisaskin ihminen erehtyy.

- Erehtyminen kuuluu ihmisen elämään. Viisas ihminen huomaa, että hän erehtyy ja voi nauraakin sille. Älykkäälle ihmiselle erehtyminen on kauhistus, koska älykäs ihminen haluaisi olla erehtymätön ja kaiken tietävä, ja hän elää tietynlaisessa harhassa. Älykäshän menee aivan tolaltaan, jos muut huomaavat, että hän on mokannut.

- Viisas ihminen on siitäkin erikoinen, että kun hän on mokannut, hän ei tee sitä varmasti enää toista kertaa, koska hän oppii virheistään. Jos moka on kohdistunut johonkin ihmiseen, viisaalla ei ole mitään vaikeutta mennä pyytämään anteeksi, Hannu Salo summaa.

Salo nostaa viisaan ihmisen ominaisuuksista esiin vielä hienotunteisuuden.

- Se tarkoittaa, että viisaat ihmiset eivät ammu sanoja kuin laukauksia. Hienotunteisuus on lempeyttä. Joku on sanonut, että hienotunteisuus on elämän kasvun lannoite, josta seuraa, että ihminen edelleen viisastuu tai hänellä on mahdollisuus viisastua lisää.

Lähteet: Yle Pohjanmaa