1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uinti

Vesipelko ei estä uimaan oppimista

Aikuisen ei kannata kärsiä vesipelon takia uimataidottomuudesta. Suurin pelkokynnys on yleensä ylitetty, kun saa ilmoitettua itsensä uimakouluun. Tärkeintä on oppia luottamaan, että pysyy pinnalla.

Kuva: Yle / Heikki Haapalainen

Vesipelkoisen kanssa veteen tutustuminen aloitetaan hellävaroen.

- Pikkuhiljaa mennään matalaan veteen ja totutellaan siihen, miten vesi kelluttaa. Apuvälineiden avulla yritetään voittaa pelko, joka on estänyt uimaan opettelun, kertoo aikuisten uimakouluja vetävä liikunnanohjaaja Kaleva Latvala.

Vesipelon yli pääsee melko nopeasti, vaikka alkutilanne olisi hyvinkin vaikea.

- Ihmiset ovat opetusryhmissä hyvin motivoituneita voittamaan pelkonsa. Suurin kynnys taitaa olla ilmoittautuminen ryhmään. Kun se on tehty, suurin pelko on jo melkein voitettu. Altaassa päästään jo nopeasti eteenpäin, sanoo Latvala.

Vesipelko voi johtua vaikka korvatulehduksista

Joillakin ihmisillä vesipelko voi olla niin voimakas, ettei yksinkertaisesti uskalla edes irrottaa käsiään uima-altaan kaiteista ja lähteä liikkumaan vedessä.

- Ihmisen pelko voi johtua lukuisista syistä. Olen kuullut, että esimerkiksi uusiutuva korvatulehdus lapsena on aiheuttanut sen, että kivun tunne ja pään kastaminen veteen liittyvät tiukasti yhteen. Uimaan meno ei ole houkutellut siitä johtuen, muistelee Kaleva Latvala.

Korvan, nenän tai suun laittaminen veden alle voi olla myös suuri kynnys.

- Korvakäytävään menevä vesi saattaa aluksi häiritä tasapainoa. Tähän vaivaan on olemassa hyvin yksinkertaisia harjoituksia, kertoo Latvala.

- Perinteinen harjoitus on hengittää suun kautta sisään veden pinnalla. Sitten lasketaan kasvoja ja leukaa hiljalleen kohti vedenpintaa, pistetään suu kiinni ja puhalletaan nenän kautta ulos. Tätä sarjaa toistetaan ja laskeudutaan pikkuhiljaa syvemmälle, niin että tulee varmuus siitä, ettei hengitysteihin mene vettä. Lopulta pystytään jo puhaltamaan nenän kautta ilmaa veteen, ohjaa Latvala.

Sinuiksi veden kanssa

Latvalan mukaan keskeisintä uimaan opettelussa on huomata, että ihminen kelluu.

- Suurin osa ihmisistä kelluu luonnostaan. Joillakin saattaa olla sellainen lihastyyppi, että jalat painuvat pohjaa kohti, mutta pääsääntöisesti ihminen kelluu vedessä. Kun sen tajuaa, on siitä helppo lähteä jatkamaan. Pitää oppia luottamaan, että pysyy pinnalla. Sitä harjoittelemme uimakoulussa monilla eri tavoilla, sanoo Latvala.

Kaleva Latvalan tavoite on saattaa ensimmäistä kertaa altaaseen tulevat oppilaat sinuksi veden kanssa.

- On hirvittävän antoisa hetki, kun ihminen huomaa tulevansa toimeen veden kanssa. Sitä onnistumisen elämystä on vaikea kuvailla. Opettaja nauttii siitä yleensä yhtä paljon kuin oppilaat, nauraa Kaleva Latvala.