Talvipyöräilyn nousuja ja laskuja

Kevät tuo liikenteeseen jälleen sankoin joukoin polkupyöräilijöitä, mutta moni pyöräilee ympäri vuoden. Yle Lahden toimittaja Tuija Veirto ynnää suunvuorossaan mennen talvikauden nousut ja laskut työmatkapyöräilijän näkökulmasta.

Suunvuorot
Polkupyöriä lumisessa telineessä.
Yle / Tuija Veirto

Olen talvipyöräilijä, mutta siihen ei sisälly trendikkäitä eko- tai kuntoilutavoiteitta. Yhtä lailla pyöräilen myös keväällä, syksyllä ja kesällä. Tämä siksi, että olen laiska tai kauniimmin sanottuna mukavuudenhaluinen.

Aamun työmatkalle bussiin pitäisi joutua paljon aikaisemmin kuin pyörän selkään. Eikä tarvitse kytätä bussia ja aikatauluja.

Talvipyöräilijän paras kaveri on niin sanottu kaupunkipyörä, jossa on leveät renkaat. Pyöräliikkeistä uskoteltiin pitkään, että se, mitä tarvitsemme on city-, hybridi- tai joku muu kallis, monivaihteinen urheilupyörä - muuta ei oo eikä tuu.

Onneksi suunta on muuttunut jopoilijoiden myötä. Retropyörän menekki on tuonut ohessa markkinoille muitakin peruspyöriä.

Nykyään on tapana kylvää väylille kivimurskeella maustettua hiekkaa liukkauden torjuntaan pyöräilijän harmiksi. Tavalliset pyörän kumit eivät teräviä kiviä kestä. Omaan tai korjaamon apuun olen joutunut turvautumaan useampaan kertaan.

Sitten vaihtuivat renkaat. Pyörissä olisi hyvä olla talvella nastat. Omissani ei ole, mutta urat on. Vaatetuksessa tärkein on ollut hupullinen takki, joka suojaa korvat tuulelta ja pään pakkaselta.

Pahimmillakaan pyryillä kaveria ei jätetä tien varteen. Ihmetellä siis täytyy, miksi niin on tehnyt moni.

Vai mitä pitäisi ajatella esimerkiksi tavaratalo Sokoksen edustasta, jossa vääntyneissä pyörätelineissä on seisonut läpi talven useita polkupyöriä irvokkaasti lumeen hautautuneina?

Väylien olemattomia aurauksia olen kironnut useaan otteeseen, mutta niin ovat tehneet jalkamiehetkin, joten se siitä.

Aurinko paistaa, pyörätiet sulavat ja kohta meitä on aina vain useampia samoilla väylillä. Ne pyörivät sittenkin!

Lähteet: Yle Lahti / Tuija Veirto