Koe uusi yle.fi

Nuoret ylläpitävät toivoa arkisin harrastuksin

Toivolla on tärkeä osa jokaisen meidän elämässä. Toivo on elämää ylläpitävä voima, jonka tärkeyden huomaa usein vasta silloin, kun sen on menettämässä. Nuoret ylläpitävät toivoaan tekemällä tavallisia, tuttuja asioita, selviää Tampereen yliopistossa perjantaina tarkastettavasta hoitotieteen väitöstutkimuksesta.

Järjestelmien ja palveluiden ylläpito
Nuoret opettelevat housea DanceBeat katutanssikurssilla
Yle / Minna Kaipainen

Toivo kehittyy lapsuudessa, 0 - 2-vuotiaana. Toivon kehittymiseen vaikuttaa se, kuinka hyvin meidän perustarpeistamme ja turvallisuudestamme näinä lapsuuden vuosina pidetään huolta, eli kuinka hyvät eväät saamme elämällemme. Toivoa voi toki vahvistaa myöhemmin elämässä.

Iisalmessa lähihoitajia opettava Kaija Tikkanen on paneutunut väitöskirjassaan erityisesti nuorten kokemaan toivoon, siihen kuinka tavalliset 15 - 20-vuotiaat nuoret ylläpitävät ja vahvistavat toivoaan. Vaikka toivo käsitteenä on hyvinkin monitahoinen, löysivät nuoret elämäänsä toivoa aivan tavallisista tekemisistä.

Musiikin kuuntelu vahvistaa toivoa

Suurin osa nuorista mainitsi myönteisen asennoitumisen elämään tärkeimmäksi toivoonsa liittyväksi tekijäksi. Konkreettisista tekemisistä musiikin kuuntelu nousi tärkeäksi yksittäiseksi nuorten toivoa vahvistavaksi toiminnaksi.

Muita nuorten toivoa ylläpitäviä tekemisiä olivat muun muassa elokuvien katselu, lukeminen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, kirjoittaminen, yhdessä liikkuminen ja piirtäminen. Luontoon ja uskoon liittyvät toiminnot olivat myös tärkeitä nuorille.

- Liikuttavaa oli huomata, että esimerkiksi pehmolelut olivat monelle tärkeitä toivoa ylläpitäviä esineitä, Kaija Tikkanen kertoo.

Vuorovaikutus tärkeää

Nuorten toivo on päivittäisen elämän peruselementti, joka vahvistuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Esimerkiksi nuorten notkuminen netin sosiaalisissa yhteisöissä on nuoren sanoin laatuaikaa itselle, hyvässä seurassa.

- Nuoret kokivat netti- ja kännykkäkontakteissa kavereiden kanssa, että kaveri on läsnä minulle nyt.

Mutta nuorille oli tärkeää olla välillä myös itsekseen. Nuoret puhuivat lohduttavan oman tilan käyttämisestä. Esimerkiksi kirjoittaessa tai piirtäessä pystyy uppoutumaan omaan maailmaan, jossa rakennetaan omaa minuutta ja arvomaailmaa.

Toivoa kannattaa pohtia

Tutkimuksen nuoret totesivat, että kaikkien ihmisten olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan omia toivon lähteitään ja keinojaan toivon ylläpitämiseksi. Koulussa toivoa voisi pohtia vaikkapa aineen aiheena.

Vanhemmat ja opettajat voivat vahvistaa nuorten toivoa monin tavoin. Toivon tunteita vahvistavat myönteinen palaute tekemisistä, onnistumisen tunteet ja rohkaiseva ohjaus. Jo se, että vanhempi on läsnä nuoren kanssa ja välittää nuoresta, voi riittää nuorelle.

Yhteiskunta voi edistää nuorten toivoa pitämällä yhteiskuntarakenteet kunnossa perheiden ja nuorten toimeentulosta hyvin järjestettyihin palveluihin.

Lähteet: Yle Savo / Anja Hiltunen