1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kanat

Maatiaiskanat sopivat Lappiin

Maatiaiskanojen pito voisi työllistää ihmisiä ja tuoda lisätuloa harrastajille myös Lapissa. Munien kysyntä on valtava.

Kukko tarkkailee tilannetta ylähyllyltä. Kuva: Yle / Johanna Sarjas

Lapissa on muutamia pieniä maatiaiskanaloita, joiden tuotanto ei juurikaan riitä kauppojen hyllyille. Lähiruoan kysyntä kasvaa, joten kanojenpito saattaisi kannattaa.

Saija Somero pitää pientä maatiaskanalaa Rovaniemen Rautiosaaressa. Munien kysyntä on moninkertainen siihen verrattuna mitä Someron parikymmentä kanaa munii.

- Sekä mieheni että minä käymme molemmat töissä ja meillä on neljä lasta sekä yksi tulossa, ettei meillä ainakaan juuri nyt ole mahdollisuutta laajentaa tuotantoa, kertoo Somero.

Somero valitsi maatiaiskanoja niiden helppohoitoisuuden vuoksi. Kanat ja kukot elävät ikkunallisessa entisessa liiterissä. Samassa tilassa on myös viiriäisiä. Maatiaiskanat ovat helppohoitoisimpia kuin massatuotantokanat, koska ne eivät vaadi korkeita lämpötiloja, ne ovat kaikkiruokaisia, pitkäikäisiä sekä munivat kauan aikaa.

- Valitsimme tyrnäväläisen kannan koska se oli vähän aikaa sitten vain yhden parven varassa. Niinpä päätin ottaa niitä etteivät kuole sukupuuttoon, kertoo Somero.

Kanat syövät mielellään viljoja ja perheen ruoantähteet kelpaavat niille hyvin.

Somero on risteyttänyt Raumalta ja Rovaniemeltä tulleita kantoja. Maatiaiskana elää noin kuusivuotiaiksi. Suomen vanhimmaksi elänyt yksilö eli 21 vuotta.

Raportointi helppoa

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT käynnisti 1998 maatiaiskanan suojeluohjelman, jonka tavoitteena on luoda jatkuvasti täydentyvä säilyttäjä- ja poikastuottajaverkosto. Raportointi MTT:lle on tehtävä kerran vuodessa.

- Raportoiminen ja muu byrokratia kyllä hoituu, se ei ole vaikeaa, kertoo Somero.

Säilytysohjelmaan sitoutuminen kestää neljä vuotta. Suomessa on noin 180 maatiaiskanakantojen säilyttäjää.

Sisäsiittoisuuden estämiseksi esimerkiksi ei valita säilytettäväksi komeinta vaan vahvin kukko, Somero sanoo.

Kompostilattia

Kanalan pohja on komposti. Hajuhaittoja ei Someron mukaan ole.

- Puruja laitetaan 40 senttiä. Sitten kun se alkaa käymään se alkaa tuottaa lämpöä. Jopa 30 asteen pakkasilla pelkkä lämpölamppu riitti. Lämmöt pysyy 3-4 asteessa. Kunhan vesi jäädy niin ei maatiaiskanat sairastu, kertoo Somero.

Kesällä kanat ja kukot ovat pihalla irti.

- Koirien seassa ne ovat siellä. Kukko joskus varoittelee, jos näkyy vaikka kanahaukka tai muu peto, kukko suojelee kanoja. Yhdellä kukolla on tapana tuoda mustaviinimarjoja pensaasta kanoille. Kukot myös tanssivat liehakoidessaan, kertoo Somero.

Kanojen hoito ei rasita paljoa, ne pitää hoitaa kerran päivässä.

- Siihen menee puolisen tuntia. Vesi pitää vaihtaa parin, kolmen päivän välein. Lapset ovat osallistuneet ahkerasti, he pitävät kanoja sylissäkin. Halusimme kanoja senkin vuoksi, että lapset oppivat eläinten pitoa ja ymmärtävät, ettei ruoka kasva kaupanhyllyllä, sanoo Somero.