Tutkimus: Torjunta-aineet tappavat mehiläisetkin

Mehiläisten ja kimalaisten joukkokuolemat ovat huolestuttaneet tutkijoita ja maanviljelijöitä ympäri maailmaa. Asiasta on nyt tehty kaksi tieteellistä tutkimusta, jotka molemmat osoittavat syylliseksi yleisesti käytössä oleva torjunta-aineen. Suomessa haittoja ei ole havaittu.

luonto
Mehiläinen lähestyy Chionodoxa-kukan terälehtiä.
Julian Stratenschulte / EPA

Pölyttäjähyönteisten mystinen katoaminen on vaikuttanut monien maiden maanviljelyyn, sillä mehiläiset ja kimalaiset suorittavat äärettömän tärkeää pölytystyötä. Jos pölyttäjiä ei ole, peltojen tuotto kärsii.

Britanniassa ja Ranskassa tehtyjen tutkimusten mukaan mehiläiset ja kimalaiset kärsivät pahoin neonikotinoidi-torjunta-aineista. Neonikotinoideja käytetään tuhohyönteisten torjuntaan. Vähäisten neonikotinoidipitoisuuksien ei ole uskottu vaikuttavan pölyttäjiin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat vähäistenkin myrkkymäärien olevan tuhoisia.

Tutkimukset on julkaistu Science-tiedelehdessä.

Stirlingin yliopistossa Britanniassa todettiin, että neonikotinoideille altistuvan kimalaispopulaation kuningattarista kuoli jopa 85 prosenttia enemmän kuin verrattuna populaatioon, joka ei altistunut.

Ranskan Avignonissa sijaitsevassa maatalouden tutkimuslaitoksessa puolestaan havaittiin, että mitättömän pienet neonikotinoidipitoisuudet vaikuttivat mehiläisten suunnistuskykyyn niin, että ne eivät enää löytäneet pesäänsä palatessaan medenkeruumatkaltaan.

Hyönteisten suojeluun keskittyvän Buglife-järjestön johtaja Matt Shardlow sanoo Independent-lehdessä tutkimusten osoittavan vastaansanomattomalla tavalla, että neonikotinoidit aiheuttavat luonnontuhoja. Shardlow haluaa Britannian hallituksen kieltävän aineet. Tätä on vaadittu jo kahteen otteeseen, mutta hallitus ei ole suostunut vaatimukseen.

Ruotsin television haastattelema maatalousyliopiston tutkija Ingemar Fries ei ole täysin vakuuttunut, että juuri neonikotinoidit olisivat yksin syyllisiä hyönteiskatoon. Hänen mukaansa asiaan vaikuttavat myös muut torjunta-aineet sekä pölyttäjien luontaisten elinympäristöjen katoaminen. Neonikotinoidien on kylläkin todettu heikentävän mehiläisten vastustuskykyä.

Maailmanlaajuisesti pölyttäjähyönteisten tekemän työn rahalliseksi arvoksi on laskettu 150 miljardia euroa vuodessa.

Tukes: Aineiden haitoista ei havaintoja

Suomessa on käytössä useita neonikotinoidi-valmisteita, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin jaostopäällikkö Eija-Leena Hynninen Yle Uutisille.

Eniten aineita käytetään siementen peittaamiseen, mutta käytössä on myös ruiskutettavia torjunta-aineita. Niitä käytetään rypsin, rapsin, omenan ja koristekasvien hoidossa.

EU-komissio on hyväksynyt neonikotinoideja koskevat säädökset. Ne edellyttävät, että jokainen maa seuraa omalta kohdaltaan, aiheuttavatko aineet haittoja. Suomessa haitoista ei ole havaintoja, Hynninen sanoo. Tukes on kysellyt asiaa mm. Mehiläishoitajien liitolta.

Uudet tutkimustulokset nousevat todennäköisesti keskusteluun alan viranomaisten kokouksessa, Hynninen uumoilee. Käytäntönä on, että se maa, jossa tutkimustulokset on tehty, saa jatkotutkimukset hoidettavakseen.

Lähteet: Yle Uutiset