Aatra, aspi, Elis Ask - sanaristikot hepreaa nykyihmiselle?

Sanaristikoiden ratkominen on hyvää jumppaa aivoille, mutta nuorempi kansanosa tarttuu nykyään mieluummin sudokuun kuin sanaristikkoon. Syytä on etsitty ristisanojen vanhakantaisuudesta. Ristikonlaatija Tuuli Rauvola puhuu mieluummin yleissivistyksestä.

sanaristikot
ristikko
Yle / Saija Käkönen

Sanaristikoiden ratkojista merkittävä osa on yli 60-vuotiaita. Heitä tuskin haittaa, vaikka kysytyt sanat olisivatkin tuttuja useamman kymmenen vuoden takaa. Nuoremmille taas ristisanojen vanhakantaisuudesta saattaa tulla kynnyskysymys. Monet pari-kolmekymppiset ovat jättäneet sanaristikot rauhaan, kun sanat ovat niin vierasta suomea.

Varsinkin maaseutukulttuurin piiristä löytyy paljon ristikonlaatijoiden suosimia vanhakantaisia sanoja, esimerkiksi äes, karhi tai aatra, jotka kaikki liittyvät pellon muokkaukseen.

- Tässä taannoin sain palautetta, kun olin laittanut vihjesanaksi ’rasia’, ja sen vastaus olisi ollut ’tuusa’. Ratkoja tavoitteli sanaa ’toosa’, mutta se ei istunut ristikkäiseen sanaan ’kurkku’, kertoo turkulainen ristikonlaatija Tuuli Rauvola.

- Eihän tuusaa enää ole nykykielessä, mutta Ilmari Kiannon teksteistä se kyllä löytyy. On ollut kahvituusaa ja sokerituusaa.

Vanhanaikaista vai yleissivistävää?

Paljonko sanaristikot saavat elää hetkessä, ja paljonko ne saavat viitata menneisiin aikoihin?

- Ristikkoseura Sanasepoissa me pohdimme aina tavatessamme näitä. Miten kieroja tai kaukaisia vihjeet saavat olla, paljastaa Rauvola.

Maataloussanasto on ehkä paras esimerkki siitä, miten sanaristikko voi vaikuttaa vanhanaikaiselta ja vieraalta. Toisaalta asiaan voi suhtautua myös kysymyksenä yleissivistyksestä.

- On sanottu, että laatijoiden pitäisi elää tässä päivässä. Minäkin elän tässä päivässä, mutta olen vain elänyt niin pitkän ajan, että minulle on kertynyt sanastoa pitkältä ajalta, naurahtaa Tuuli Rauvola.

Toinen esimerkki aikaperspektiivistä ovat henkilöiden nimet. Kenen nimi kestää aikaa?

- Itse pohdin paljon, miten kauan ihminen on ollut julkisuudessa. Onko hän voittanut esimerkiksi olympiakultaa vai onko tyyppi vain tuhrannut aikaansa julkisuudessa. Tina ja Ike Turner ovat kyllä pelastaneet ristikonlaatijat monta kertaa, virnistää Tuuli Rauvola.

Tea Ista saa ratkoa omaa nimeään usein

Tea Ista, Elis Ask, Seela Sella – siinä on ristikoissa usein näkyviä nimiä. Mitä mieltä Tuuli Rauvola on niistä?

- Itse kyllä käytän Seela Sellaa, myös Tea Istaa. Kumpikin näyttelijä tekee vielä nykyäänkin töitä. Tea Ista on muuten itsekin ahkera ristikoiden ratkoja.

Elis Ask puolestaan on suomalainen nyrkkeilijä, jonka huippuvuodet olivat 1950-luvulla. Moniko hänet muistaisi nykyään ilman sanaristikoita?

- Ristikoista voi siis oppia paljon, muistuttaa Tuuli Rauvola.

- Itse tietäisin henkilökohtaisen kiinnostukseni kautta paljon nimiä kansainvälisen jalkapallon saralta, mutta ei niitä voi kaikkia käyttää. Toimituksesta tulee äkkiä ilmoitus, että kukas tämmöinen Iker on? Ei riitä, että mies on ollut Realin maalivahti.

Käyttökelpoisia nimiä löytyy kuitenkin myös nykyajan julkimoista. Esimerkiksi Lady Gaga on raivannut hyvin tiensä ristikoihin.

- Kyllä minäkin olen Lady Gagaa käyttänyt. Oikein mukava nimi. Riittävän tunnettu, ja sitten on vielä vierasperäisiä kirjaimiakin, sanoo Tuuli Rauvola.

Hyvää jumppaa aivoille

Sanaristikkoja pidetään yleisesti mainiona torjuntakeinona dementialle. Mutta miten voidaan varmistaa, että nuoremmatkin sukupolvet voisivat jumpata aivojaan ristikoilla – eikä pelkästään esimerkiksi sudokuilla?

- Ainahan voi vihjeistää myös uudemmilla sanoilla, muistuttaa Rauvola.

Esimerkkinä tästä on ’kasari’, jolla ei tarkoitetakaan kattilaa vaan kutsumanimeä 80-luvulle. Tai ’salkkari’, joka viittaa tv-sarjaan eikä suinkaan suola-astiaan.

- Olen kuullut monesti nuorten ihmettelevän, kun joku toinen nuori tunnistaa oudon sanan. Kysymykseen ’miten sä voit tuollaisen tietää?’ vastaus voi olla: 'Mä olen kuule ratkonut ristikoita!'

Lähteet: Yle Turku / Päivi Leppänen