YK:n tavoitteet julki jo 1960-luvulla

Yle Uutisten artikkeliarkisto

YK asetti teollisuusmaiden kehitysavun tavoitteeksi 0,7 prosentin osuuden bruttokansantuotteesta jo vuonna 1961.

YK:ssa 1960-luku julistettiin kehityksen vuosikymmeneksi ja Suomikin varasi valtion budjettiin kehitysyhteistyörahaa ensi kertaa vuonna 1961.

Tuloksia on saavutettu. Kehitysmaissa odotettavissa oleva elinikä on noussut 10 vuodella vuosien 1970-1988 välillä. Myös lukutaito on noussut merkittävästi ja imeväiskuolleisuus puolittunut.

Kuitenkin monen maan tilanne on yhä kurjempi ja erityisesti kaikkein köyhimpien ihmisten asema heikentynyt. Vähiten kehittyneiden maiden kokouksen jälkeen kansalaisjärjestöt syyttivät teollisuusmaita poliittisen tahdon täydellisestä puuttumisesta köyhimpien maiden tilanteen helpottamisessa.

Suomen taso romahti lamavuosina

Vuonna 1991 Suomen kehitysapu nousi jo 0,81 prosenttiin bkt:sta, mutta sitä leikattiin lamavuosina 1993 - 95 vain 0,4 prosentin tasolle. Nyt lukema on 0,34 prosenttia, mikä on EU-maiden keskitasoa.

Suomen tämän vuoden kehitysyhteistyövarat ovat 2,7 mrd markkaa, jossa on kasvua viime vuodesta 183 miljoonaa.

Jos Suomi seuraisi 0,7 prosentin tasoa, kehitysyhteistyöhön olisi osoitettava noin 5,5 miljardia markkaa.

Vain muutama teollisuusmaa on päässyt YK:n suosittelemalle tasolle kehitysapunsa määrässä.

Suomi OECD:n vertailussa yhdeksäs

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vertailussa Suomi sijoittui yhdeksänneksi kehitysavun maksajien vertailussa vuonna 1999.

YK:n suosituksen 0,7 prosentin rajan bkt:sta saavuttivat Tanska (1,01 %), Norja (0,91%), Hollanti (0,79 %) ja Ruotsi (0,70 %).

Vuonna 2000 Suomella oli maa- ja aluekohtaista kehitysyhteistyötä kaikkiaan 33 maan kanssa. Lisäksi eri maita ja tuettiin alueellisissa ohjelmissa.

Valtaosa tuesta suunnattiin Suomen pitkäaikaisiin yhteistyömaihin.

Suomen kehitysyhteistyön tärkeimmät tavoitteet ovat olleet köyhyyden vähentäminen, ympäristöuhkien torjuminen, tasa-arvon, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen. Politiikkaa linjataan ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolla.

Suurimmat vastaanottajat Afrikassa

Suomen kehitysavun suurimmat vastaanottajat olivat viime vuonna afrikkalaiset Mosambik, Tansania ja Namibia sekä keskiamerikkalainen Nicaragua.

Esimerkiksi Namibiassa Suomi tukee aluehallinnon kehittämistä ja valtiovarainministeriön budjettityötä, maaseudun vesihuoltoa sekä metsäohjelmaa. Namibia on vakuuttanut, ettei avustusvaroja ole käytetty Kongon kriisiin tai Angolan sisällissotaan.

Mosambikissa tuetaan kouluja, metsätaloutta ja terveydenhuoltoa.

Monissa kohdemaissa olot ovat vaikeat sodan tai niiden jälkien sekä hiv-epidemian nopean leviämisen vuoksi.

Hivin ja aidsin torjuminen ja hoito ovatkin vaikuttamassa kehitysyhteistyön linjauksiin yhä enemmän tulevaisuudessa.

Kari Nissinen/YLE24