EU sopuun työvoiman liikkuvuudesta

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kiista EU:n laajentumisprosessin työvoiman vapaasta liikkuvuudesta ratkesi keskiviikkona Coreperissa. Espanja antoi periksi vaatimuksissaan, jotka olivat prosessin jarruna. Myös maatalousmaan ostamisen siirtymäajasta päästiin sopuun.

EU:n laajenemiseen liittyvää uusien jäsenmaiden työvoiman vapaata liikkuvuutta käsiteltiin keskiviikkona EU-maiden pysyvien edustajien komiteassa Coreperissa. EU-maat saivat muodostettua yhteisen kannan paljon puhutussa asiassa.

Espanjan vaatimus koski rakennerahasto-osuuksia. Se vaati, että osuuksia on maksettava sille vielä senkin jälkeen, kun rakennerahstokausi on loppunut, jos laajenemisen työvoiman liikkuvuuden aikataulu tehdään suunnitelmien mukaan.

Espanjan lisäksi rakennerahasto-osuuksia saavat Portugali ja Kreikka. Myös ne suostuivat nyt etenemään tehtyjen suunnitelmien mukaan. Nyt rakennerahastoja ei siis kytketä laajemiskysymyksiin.

Uusien jäsenmaiden työvoiman vapaalle liikkuvuudelle on suunniteltu viiden vuoden siirtymäaikaa, jota voi lisätä viiden vuoden kuluttua vielä kahdella vuodella. Kahden vuoden päästä uusien jäsenien liittymisestä tilannetta olisi tarkoitus tarkastella uudelleen.

Suomen EU:n laajentumisesta vastaava ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.) totesi, että Ruotsin puheenjohtajakauden suurin ongelma on saatu nyt ratkaistuksi. Sasi oli erittäin tyytyväinen Coreperissa syntyneestä ratkaisusta.

Peltojen ostoon seitsemän vuoden siirtymäkausi

Maatalousmaan ostojen siirtymäaika kytketään työvoiman vapaan liikkumisen siirtymäaikoihin. Maata saa siis ostaa vapaasti tulevista EU-maista seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen.

Jäsenehdokkailla on ollut erilaisia kantoja maatalousmaan siirtymäajasta. Puola on vaatinut jopa 18 vuoden siirtymäaikaa.

Sekä työvoiman vapaan liikkumisen että maatalousmaan ostamisen siirtymäajat koskevat Keski- ja Itä-Euroopan uusia jäsenmaita, ei siis Kyprosta ja Maltaa.

Reuters, STT

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus