Maaperän omat mikrobit apuna öljyvahinkojen puhdistuksessa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Öljyn saastuttama maaperä joudutaan yleensä puhdistamaan kaivamalla pilaantunut maa-aines pois ja tuomalla puhdasta multaa tilalle. Pilaava aine voidaan poistaa maaperästä myös esimerkiksi huokosilmatekniikoilla tai nopeuttamalla öljyn luontaista hajoamista lisäämällä maahan happea ja ravinteita. Maaperää voidaan kuitenkin puhdistaa myös luonnollisesti, sen omien hajottajamikrobien avulla.

Suomen ympäristökeskuksessa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään luontaisen biohajoamisen vaikutusta öljyllä saastuneen maaperän ja pohjaveden kunnostuksessa.

Tähänastisten tulosten mukaan saastuneiden maiden kunnostuksessa luontainen hajoaminen on merkittävä apu, sillä muin toimin ei aina ole mahdollista ulottaa puhdistusta kovin syvälle maaperään tai rakennuksen alle.

Luontainen biohajoaminen on tosin Suomen olosuhteissa hidasta, ja ainoana kunnostusmenetelmänä se vaatii huolellista seurantaa sekä todisteita riskin vähenemisestä.

Happi nopeuttaa hajoamista

Öljy saattaa hajota luonnon omien mikrobien avulla merkittävästi jopa maaperän syvimmissäkin kerroksissa, yli kolmen metrin syvyydessä ja 5 - 10 asteen lämpötilassa, jos happea on riittävästi.

Esimerkiksi alue, jossa on 15 grammaa öljyä kilossa maata, puhdistuisi tällaisissa oloissa noin 10 - 30 vuodessa. Hapettomissa oloissa öljyn hajoaminen on huomattavasti hitaampaa kuin hapellisissa.

Öljy-yhdisteiden hajoamisnopeuksissa on suuria eroja. Toiset yhdisteistä hajoavat erittäin hitaasti kun taas jotkut häviävät maaperästä jopa muutamassa kuukaudessa.

Hajottajamikrobien toimintaa saattaa rajoittaa viileä lämpötila. Toisaalta pohjoisten alueiden bakteerit ovat sopeutuneet elämään kylmässä, joten öljy hajoaa luontaisesti myös kylmässä.

Kun maa jäätyy, ei hajoamista juuri tapahdu, mutta roudan alapuolella ja kesäisin on maaperän mikrobitoiminta vilkasta.

Ylen ympäristötietopalvelu