Niilin kestävälle kehitykselle luvattiin apupaketti

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kymmenen Niilin altaan maata ovat ovat olleet koolla Genevessä ensimmäisessä kokouksessaan. Siinä etsittiin keinoja jokialueen hyödyntämiseksi kestävällä tavalla. Maailmanpankin tukeman yhteistyön toivotaan auttavan maita hyödyntämään mittavaa resurssiaan taloudellisesti mutta samalla jokiluontoa suojellen.

Apuaan tarjoavat maat ovat päättäneet noin 140 miljoonan dollarin apupaketista, jolla on tarkoitus toisaalta hidastaa luonnon tärveltymistä ja toisaalta vahvistaa alueen maataloutta ja sähköntuotantoa.

Alustavan apusumman toivotaan viiden seuraavan vuoden aikana poikivan kolmen miljardin dollarin investointiohjelman.

Burundi, Kongo, Egypti, Eritrea, Etiopia, Kenia, Ruanda, Sudan, Tansania ja Uganda käynnistivät yhteistyöhankkeensa vuonna 1999, ja YK:n suojissa Genevessä järjestetty kokous oli yhteenliittymän ensimmäinen ministerikokous.

Kokoukseen osallistui myös kansainvälisiä rahoittajia sekä kansalaisjärjestöjen edustajia ja asiantuntijoita.

Tavoitteena oli selvittää, miten hyödyntää kestävästi Niilin sähköntuotannolle, maanviljelylle, turismille ja liikenteelle tarjoamia resursseja.

Myöhemmin hankkeen toivotaan johtavan laajempaan taloudelliseen yhteistyöhön, esimerkiksi yhteisten liikenneyhteyksien kehittämiseen.

6 671 kilometrin pituinen Niili on maailman pisin joki. Se alkaa Victorianjärvestä. Sudanin pääkaupungissa Khartumissa Valkoiseen Niiliin yhtyy Sininen Niili, joka saa vetensä Etiopian ylängöitä.

Kairon pohjoispuolella alkaa 24 000 neliökilometrin laajuinen Niilin suisto, jossa joki jakautuu kahdeksi Välimereen laskevaksi päähaaraksi.

Liikennöinti jokea pitkin on mahdollista joen suulta Assuaniin sekä Khartumista Jubaan.

YLE24, AP