Mäntypistiäistoukista ei uhkaa tänä kesänä

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Mäntypistiäistoukkien aiheuttamat neulastuhot jäävät tänä kesänä lieviksi. Monilla alueilla tuholaiskanta ei ole kuitenkaan vielä täysin palautunut huipputasolta normaaliksi, sanoo tutkija Martti Varama Metsäntutkimuslaitokselta.

Ruskomäntypistiäinen, yleisin mäntypistiäislajimme, talvehtii muna-asteella puiden latvustoissa. Talvella 17 metsiköstä kerätyistä oksanäytteistä munia löytyi varsin vähän, ja ne olivat valtaosin loisten tuhoamia.

Pilkkumäntypistiäiskanta, tuholaisena edellistä pelätympi, on lähinnä loisten ja petojen ansiosta jo selvästi alentunut, se ei ole vielä palautunut normaalitasolle. Terveitä kotelokoppia on monin paikoin maassa vielä niin runsaasti, että jos ne kaikki aikuistuisivat ja jatkaisivat sukuaan, tuhot muodostuisivat huomattaviksi.

Valtaosa terveistä yksilöistä on kuitenkin ns. jättäytynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että koppaan sulkeutunut toukka ei kesän alkaessa jatka kehitystään siivekkääksi pistiäisaikuiseksi, vaan jää toukkana lepotilassa juromaan koppaan.

Jättäytyminen saattaa kestää useammankin vuoden ja muodostaa riskin tulevia vuosia ajatellen. Samalla kuitenkin myös koppien tuhoutumisriski kasvaa maassa vietetyn ajan venyessä.

Ennuste: Pilkkumäntypistiäiskanta pysyy kurissa

Ennusteen mukaan pilkkumäntypistiäisiä tulee monilla alueilla aikuistumaan niin vähän, että jo viime kesänä kantaa tehokkaasti alentaneet munaloiset riittänevät tuhoamaan valtaosan tämänkesäisistäkin pistiäisen munista, ja pitämään näin toukkakannan kurissa.

Pilkkumäntypistiäisen aikuistuminen kotelokopista ja muninta alkoivat vasta kesäkuun loppupuoliskolla, joten toukkien kuoriutuminen ja syöntikausi ajoittuvat vastaavasti edellisvuosia myöhäisemmäksi.

Pilkkumäntypistiäisennuste perustuu tuhoalueilta syksyllä ja keväällä kerättyihin kotelokoppanäytteisiin, joista on tutkittu tuholaiskannan runsaus ja kunto. Näytteitä on kerätty seitsemän metsäkeskuksen alueelta, 21 kunnasta ja 39 metsiköstä. Kaikkiaan on tarkastettu 28 000 kotelokoppaa.

Nelisen vuotta sitten alkanut pilkkumäntypistiäisen joukkoesiintymä on ollut oloissamme poikkeuksellisen laaja ulottuen leveänä vyöhykkeenä Suomen poikki Pohjois-Karjalasta Pohjanmaalle ja Satakuntaan.

Ankarimmillaan pilkkumäntypistiäistuho saattaa johtaa puiden kuolemaan. Tämänkertaisen esiintymän yhteydessä, eräitä siemenpuualueita ja hakkuuaukkojen laitamia lukuunottamatta, puuston kuolleisuutta ei ole esiintynyt.

Hakkuita on kehotettu välttämään joukkoesiintymien nousuvaiheen aikana. Nyt hakkuisiin voitaneen vaaratta ryhtyä ainakin alueilla, joilla esiintymän alkamisesta on kulunut jo useampi vuosi. Tuholaiskannan kehitys on edelleen seurannassa.

YLE24