Kuolassa maailman suurin ydinjätekeskittymä

Venäjän jättimäinen ydinjäteongelma pahenee päivä päivältä. Suomen näkökulmasta kehitys on erittäin huolestuttavaa, sillä Suomen rajan läheisyydessä sijaitsee paitsi useita ydinvoimaloita, myös mm. maailman suurin ydinjätteiden riskivarasto. 'Hidastetuksi Tshernobyliksi' ristityllä Andrejevin sotilasalueella Kuolan niemimaalla lojuu enemmän tai vähemmän asiattomasti varastoituna yhteensä 21 640 polttoainenippua, mikä vastaa noin 90 ydinreaktoria. Lisäksi alueella on 12 000 kuutiota kiinteää ja nestemäistä radioaktiivista jätettä.

Andrejev sijaitsee vain 800 kilometrin päässä Oulusta. Lähes viidennes koko maailman sotilasalusten ydinreaktoreista on sijoitettu Kuolaan.

Ensimmäinen länsimainen asiantuntijaryhmä pääsi vierailemaan Andrejevissa vasta viime toukokuussa. Norjalaisryhmän mukana oli mm. maan varapuolustusministeri Espen Bath Eide.

Ryhmän raportin mukaan tilanne Kuolan ydinjätealueella on luultuakin synkempi: jätteitä on varastoitu mm. avoimen taivaan alle, ruostuviin tankkeihin.

Kuolassa on kaikkiaan yhteensä 248 pohjoisen laivaston aluksista poistettua ydinreaktoria. Niistä 118 odottaa käsittelyä maissa ja 130 on yhä käytöstä poistetuissa sukellusveneissä. Reaktoreissa on yhteensä 99 tonnia käytettyä ydinjätettä.

Sotilasalusten lisäksi Kuolassa on seitsemän ydinkäyttöistä jäänmurtajaa, 150 ydinmajakkaa ja erillinen ydinvoimala, jonka alueella on 150 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta.

Aiemmin Neuvostoliitto käytti merta ydinreaktoreiden ja käytettyjen jätteiden hautana. Novaja Zemljan ympärille Karan merellä upotettiin mereen vuosina 1965-89 kymmeniä reaktoreita ja jätesäiliöitä.

Toisinaan ne vuosivat upotettaessa ja toisinaan merimiehet tarkoituksella puhkoivat säiliöt saadakseen ne uppoamaan nopeammin.

Myös siviilikohteet huonokuntoisia

Säteilevä sotakoneisto on jättiläismäinen ongelma, mutta valitettavasti vain osa Venäjän ydinaikapommia.

Venäjällä on yhdeksän toimivaa ydinvoimalaa ja niissä kaikkiaan 29 ydinreaktoria. Niihin lukeutuvat muiden muassa Luoteis-Venäjällä sijaitsevat Sosnovyi Borin voimala sekä Kuolan voimala; kummassakin on neljä reaktoria.

Kaksi Sosnovyi Borin reaktoreista on vanhoja Tshernobyl-mallisia reaktoreita, jotka alun perin piti sulkea vuosina 2003 ja 2005. Venäjän hallitus päätti kuitenkin kaksi vuotta sitten jatkaa niiden toimintaa vielä kymmenen vuotta.

Venäläiset itse vähättelevät ydinvoimaloidensa ongelmia. Venäjän ydinturvatilanteeseen perehtynyt Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Christer Pursiainen pitää kuitenkin selvänä, että venäläisvoimalat eivät täytä länsimaisia turvallisuusvaatimuksia.

Pursiainen kertoo viimeisimmästä Sverdlovskissa sattuneesta vaaratilanteesta, jota entinen Jeltsinin ympäristöneuvonantaja kuvasi sanoilla "olimme vain puolen tunnin päässä uudesta Tshernobylistä".

Uhkatilanne aiheutui oikosulusta paikallisessa sähkönsiirtojärjestelmässä. Varaenergianlähteeksi tarkoitetut dieselgeneraattorit eivät käynnistyneet automaattisesti, koska ne olivat päässeet niin huonoon kuntoon.

Lopulta henkilökunta onnistui käynnistämään generaattorit ja suuronnettomuudelta vältyttiin.

Voimalan johtaja kiitti henkilökuntaa onnettomuuden ehkäisemisestä, mutta atomienergiaministeriön edustaja kielsi koko vaaratilanteen ja sanoi kaiken sujuneen suunnitelmien mukaan.

Riskivarasto kiinni Suomenlahdessa

Rajanpinnan läheisyydessä sijaitsevien ydinvoimaloiden lisäksi jatkuvan uhan suomalaisille aiheuttaa voimaloiden säteilevä jäte.

Esimerkiksi Sosnovyi Borin ydinjätevarasto on huonossa kunnossa ja täytetty äärimmilleen. Riskivarasto sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä Suomenlahdesta.

Venäjän epävakaa tilanne ja ylipursuavat ongelmat ovat johtaneet siihen, että ydinturvallisuussääntöjä rikotaan järjestelmällisesti, vuonna 1999 niitä rikottiin venäläisten oman arvion mukaan jopa 16 000 kertaa.

Esimerkiksi Sosnovyi Borissa varastotilan täyttymisen jälkeen aiempia sääntöjä höllennettiin, ja mm. käytettyjen polttoainesauvojen etäisyys puolitettiin.

Rahapulan ohella suurin vaikeus Venäjän ydinjäteongelman ratkaisemisessa onkin holtiton asenne.

Erityisesti laivaston ydinjäteongelman osalta Venäjä on myös ollut haluton tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön ongelmien ratkaisemiseksi.

(YLE / Ympäristötietopalvelu)

Lisätietoja:

Helsingin yliopiston alainen Aleksanteri-instituutti julkaisi toukokuussa selvityksen "Soft security problems in northwest Russia and their implications for the outside world".

Selvityksen tekijä on Aleksanteri-instituutin johtaja Christer Pursiainen ja avustajina toimivat Pekka Haavisto ja Nikita Lomagin.

Selvityksessä käydään läpi muiden muassa Venäjän ydinturvallisuutta ja ympäristöuhkia sekä selvitetään miten päätöksenteko Venäjällä näissä asioissa toimii.

Selvitys löytyy pdf-versiona Internetistä osoitteesta http://www.upi-fiia.fi/wp31.pdf (siirryt toiseen palveluun)