Angola rekisteröi lapset ja nuoret

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Angolan hallitus yrittää kirjoittaa kaikille maan alle 18-vuotiaille henkilöpaperit ja rekisteröidä heidät. Hanke koskee noin viittä miljonaa angolalaislasta ja nuorta. Urakkaa vaikeuttaa se, että monet lapset ja nuoret ovat sisällissodan aikana joutuneet eroon vanhemmistaan.

Yli kolme miljoonaa angolalaista on joutunut pakenemaan kodeistaan vuosikymmenien sotimisen takia, eikä kansalaisista ole kunnollista väestörekisteriä.

Sodan jaloissa sadat tuhannet ihmiset ovat kadottaneet tai menettäneet kaikki heillä aiemmin olleetkin henkilöpaperit, syntymätodistuksista lähtien.

Lisäksi lukuisat valtionvirastot sekä paikallishallinnon tilat ovat tuhoutuneet, joten viranomaisillakaan ei likikään aina ole dokumentteja tallella.

Alaikäisten rekisteröimiseen on nyt varattu puolitoista vuotta aikaa. Edelleen jatkuva sota voi kuitenkin venyttää aikataulua tai hankaloittaa urakkaa pahoin, arvioi oikeusministeri Paula Chipilika.

Valtavat luonnonvarat, vaikeat ongelmat

Afrikan lounaisrannikolla sijaitsevalla Angolalla on runsaasti luonnonvaroja, muun muassa öljyä ja timantteja. Maassa viljellään muun muassa maissia ja bataattia, mutta sota on haitannut elintarvikkeiden tuotantoa ja tuhonnut maan infrastruktuuria pahoin.

Jatkuva sotiminen on vaatinut jopa miljoonan ihmisen hengen ja vammauttanut tuhansia. Lisäksi Angolan maaperässä arvellaan olevan miljoonia miinoja.

Noin puolet Angolan asukkaista on alle 18-vuotiaita, arvioi YK:n lastenavun järjestö Unicef. Lapsista vajaa kolmasosa kuolee ennen kymmenettä elinvuottaan, yleensä aliravitsemukseen tai sairauksiin, eikä peruskoulutuksesta ole monilla tietoakaan. Angolalaisten keskimääräinen elinajanodote on alle 50 vuotta.

Taistelut jatkuneet sukupolvesta toiseen

Angolan sisällissota on kestänyt likimain tauotta vuodesta 1975, jolloin maa itsenäistyi Portugalista ja silloin vielä marxilainen MPLA-liike nousi valtaan. Jo sitä ennen maassa oli 14 vuotta taisteltu portugalilaisia vastaan.

Itsenäistymisen jälkeen vallasta tappelivat MPLA ja oikeistolainen Unita, joita itä ja länsi kylmän sodan periaatteitten mukaisesti tahoillaan tukivat.

Vuonna 1991 MPLA luopui marxilaisuudesta ja Angolasta tuli monipuoluejärjestelmä. Unita ei vaalien jälkeen kuitenkaan hyväksynyt niiden tulosta, vaan jatkoi sotimista, vaikka onkin menettänyt muun muassa Yhdysvaltain tuen.

Taistelut ovat lyhyitä taukoja lukuunottamatta jatkuneet siitä pitäen, vaikka rauhaa onkin hierottu monet kerrat ja Unita on vakuuttanut sovinnonhaluaan. Angola on sekaantunut myös Kongon sisällissotaan.

AP, Reuters, Yle24