1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Berliinin muuri 40 vuotta

Berliinin muurin pystyttämisestä tulee kuluneeksi 40 vuotta elokuun 13. päivänä. Muuri symbolisoi rautaesirippua ja kylmää sotaa lähes 30 vuoden ajan, eikä sen muisto ole vieläkään himmentynyt.

Kun toinen maailmansota päättyi vuonna 1945, Berliini jaettiin miehitysvyöhykkeisiin voittajavaltioiden eli Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton kesken.

Itä-Berliini jäi Neuvostoliiton valvontaan, länsiliittoutuneet huolehtivat Länsi-Berliinistä.

Vuosien kuluessa juopa idän ja lännen välillä syveni, kylmä sota jäädytti suurvaltojen suhteet ja kolmas maailmansota vaikutti yhä todennäköisemmältä.

Kuin pisteeksi i:n päälle Saksan demokraattisen tasavallan johto päätti rakentaa muurin itäisen ja läntisen Berliinin välille. Kylmän sodan symboli hallitsi kaupunkia lähes 30 vuotta.

Yksi yö muutti berliiniläisten elämän

Kun berliiniläiset kävivät yöpuulle elokuun 12. päivänä 1961, he tuskin osasivat odottaa, mitä seuraava päivä toisi tullessaan.

Yön aikana 40 000 itäsaksalaista sotilasta oli ahertanut Itä- ja Länsi-Berliinin välille muurin, jonka oli Itä-Saksan johdon mukaan määrä toimia fasismin vastaisena esteenä.

Kaikki kuitenkin tiesivät, mikä oli todellinen syy muurin pystyttämiselle: vuodesta 1950 lähtien ainakin 2,5 miljoonaa itäsaksalaista oli paennut länteen Berliinin kautta.

Kommunistisen Saksan johto oli saanut tarpeekseen väestöpaosta.

Piikkilankaa ja katukiviä

Ensimmäinen versio kuuluisasta muurista koostui lähinnä piikkilangasta ja katukivistä. Strategisimmille paikoille oli ajettu panssarivaunuja estämään ihmisten liikkumista rajan yli.

Vuoteen 1965 mennessä muurista oli tehty 155 kilometriä pitkä ja 3,6 metriä korkea betoninen kolossi.

Tuhannet sotilaat valvoivat muuria 300 vartiotornista ja 20 bunkkerista.

Koska muuri rakennettiin kirjaimellisesti yhdessä yössä, ei berliiniläisille jäänyt aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.

Muuri jakoi perheitä, satojen tuhansien itäsaksalaisten työpaikat jäivät muurin toiselle puolelle. Lukuisien ihmisten maaomaisuutta jäi muurin alle.

Muuri koitui satojen kohtaloksi

Saksan demokraattisen tasavallan johto halusi varmistaa, että itäberliiniläiset todellakin pysyivät DDR:n puolella.

Itä- ja Länsi-Berliinin välistä rajaa valvottiin muurin lisäksi miinojen, sotilaiden ja koirien voimin.

Tiukka vartiointi ja ankarat rangaistukset eivät kuitenkaan lannistaneet itäberliiniläisten kaipuuta länteen.

Kolmen vuosikymmenen aikana kymmenien tuhansien itäsaksalaisten onnistui paeta länteen. Pakoa yrittäneistä ammuttiin eräiden arvioiden mukaan jopa 800. 75 000 itäsaksalaista jäi kiinni ja joutui vankilaan pakoa yritettyään.

Mia Gertsch, YLE24