1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Turistikohde ja sorron symboli

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Muurista kehittyi vuosien kuluessa kommunismin ja sorron symboli. Länsi-Berliinin puolella muurista tuli turistikohde, jota sadat tuhannet ihmiset kävivät ihmettelemässä. Nuoriso koristeli muurin harmaan pinnan graffiteilla ja rauhanmerkeillä.

Toisella puolella miinat ja sotilaat pitivät huolen siitä, että itäsaksalaiset eivät päässeet lähellekään muuria, vaikka heidän elämässään muurilla oli paljon suurempi merkitys.

Muurista tuli itsestäänselvyys. Berliiniä ei enää voinut kuvitella ilman kaupunkia halkovaa harmaata arpea.

Vapauden tuulet puhaltavat Euroopassa

1980-luvulla Euroopan ja koko maailmankin poliittinen tilanne alkoi muuttua.

Neuvostoliiton johtoon nousi Mihail Gorbatshov, joka aloitti kommunistisen yhteiskunnan uudistamisen. Glasnostista ja perestroikasta tuli vuosikymmenen muotisanoja.

Neuvostoliiton hidas muuttuminen alkoi näkyä vuosikymmenen lopulla myös sen eurooppalaisissa satelliittivaltioissa.

Vuosikymmeniä kommunismin ikeen alla eläneet ihmiset alkoivat vaatia vapautta ja uudistuksia itselleen. Eurooppa oli astumassa uuteen aikakauteen.

Itäsaksalaiset vyöryvät länteen

Kesällä 1989 kymmenet tuhannet itäsaksalaiset lähtivät lomanviettoon Unkariin, kuten heillä perinteisesti tapana oli.

Tällä kertaa loma oli kuitenkin tavallisuudesta poikkeava: Glasnostin ja perestroikan hengessä Unkari oli avannut Itävallan-vastaisen rajansa, joten matkustus länteen päin oli mahdollista.

Sana oli kiirinyt itäsaksalaisten korviin, ja moni tajusi tilaisuutensa tulleen.

Unkari koki turistivyöryn, eikä maan johdolle jäänyt lopulta kuin yksi mahdollisuus: itäsaksalaiset päästettiin rajan yli länteen.

Saksan demokraattisen tasavallan johto esitti jyrkän vastalauseensa Unkarille, kun tuhannet itäsaksalaiset muuttivat Itävallan kautta Saksan liittotasavaltaan.

Vastalauseet olivat kuitenkin turhia, sillä Neuvostoliitolla ei ollut mitään aikeita estää itäsaksalaisten joukkopakoa. DDR:n vanha kommunistijohto ei pystynyt yksin estämään vääjäämätöntä muutosta. Vapaus oli saavuttamassa Itä-Euroopankin.

DDR:n johto yritti jonkin aikaa toimia kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta ennen pitkää itsepetos kävi mahdottomaksi.

9.11.1989 Berliiniä lähes kolme vuosikymmentä hallinnut muuri murtui, itä- ja länsiberliiniläiset kohtasivat toisensa Berliinin yössä vuosikymmeniä kestäneen eron jälkeen.

Ihmisten vapauden kaipuu oli voittanut kommunistisen diktatuurin.

Muuri kaatoi mukanaan koko Itä-Saksan

Berliinin muurin kaaduttua oli selvää, että koko Saksan demokraattisen tasavallan päivät olivat luetut.

Keväällä 1990 Itä-Saksassa järjestettiin parlamenttivaalit, joiden voitto meni Saksojen yhdistymistä tukeville puolueille. Jatko oli selvä.

Vajaan vuoden kuluttua muurin murtumisesta, 3.10.1990, Itä- ja Länsi-Saksa juhlivat yhdistymistään, ja tulevaisuus näytti ruusuiselta.

Vaikka yhdistymisen hetkellä saksalaiset rakastivat ehdoitta toisiaan, onnen huumaa seurasi ennen pitkää krapula.

DDR:n talous oli kuralla ja ja muuallakin yhteiskunnassa oli parantamisen varaa. Yhdistymisen hinta kohosi satoihin miljardeihin Saksan markkoihin.

Henkinen muuri jakaa Saksaa

Berliinin muurin murtumisesta ja Saksojen yhdistymisestä on yli kymmenen vuotta, mutta jako itäisen ja läntisen Saksan välillä on yhä selvä.

Saksan hallitus on pumpannut maansa itäosiin satoja miljardeja markkoja, mutta entinen Itä-Saksa on edelleen huomattavasti länttä köyhempi. Myös työttömyys riivaa itäistä Saksaa länttä enemmän.

Länsisaksalaisten mielestä itään on suunnattu liikaa heidän veromarkkojaan, itäsaksalaiset puolestaan katsovat, että länsisaksalaiset halveksivat heitä.

Henkinen muuri erottaa yhä osseja ja wessejä.

Mia Gertsch, YLE24

Lue seuraavaksi