Neuvostoliitto syntyy

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tsaarin valta Venäjällä luhistui vuonna 1917. Ensimmäisen maailmansodan raskaat tappiot ja olojen kurjistuminen kotirintamalla synnyttivät tyytymättömyyttä ja mellakoita.

Josif Stalin

Maaliskuussa vuonna 1917 maan kansanedustuslaitos eli duuma kieltäytyi tottelemasta tsaari Nikolai II:n hajotuskäskyä ja syrjäytti tsaarin. Tsaarin syrjayttäminen antoi monelle sosialistijohtajalle mahdollisuuden palata Venäjälle.

Sekasortoinen tilanne jatkui ja kärjistyi lopulta bolshevikkien aloittamaan lokakuun vallankumoukseen.

Lokakuun vallankumouksen yhteydessä Venäjälle muodeostettiin Vladimir Iljitsh Leninin johdolla uusi hallitus, kansankomissaarien neuvosto. Leninin johtamat bolshevikit jäivät vaaleissa vähemmistöksi. Lenin onnistui neuvostojen avulla pitämään kuitenkin vallan itsellään.

Eri puolilla Venäjää toimi tsaarille uskollisia valkoisia joukkoja, joita länsivallat tukivat. Sisällissodat päättyivät vasta vuonna 1920. Lenin vakiinnutti valtansa ja vuonna 1923 perustettiin virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto.

Stalinin hirmuvallan aika

Leninin kuoltua 1924 Josif Stalin voitti sisäisen valtataistelun. Stalin johti maata rautaisella kädellä. Hän otti käyttöön viisivuotissuunnitelmat ja kollektivoi maatalouden.

Stalin myös puhdisti puolueen, armeijan sekä itsenäiset talonpojat. Hänen uhriensa määrän arvioidaan olevan 12 - 20 miljoonaa henkeä.

Neuvostoliitto joutui valmistautumattomana toiseen maailmansotaan, joka maksoi sille 20 miljoonan ihmisen hengen. Voitto Saksasta nosti maan kuitenkin maailman toiseksi supervallaksi Yhdysvaltojen rinnalle.

Hrushtshev nousee valtaan

Stalinin kuoltua kommunistisen puoleen pääsihteeriksi valittiin Nikita Hrushtshev, joka vuoden 1956 puoluekokouksessa kritisoi Stalinin kautta ankarin sanoin.

Hrushtshev vaati rauhanomaista rinnakkaineloa länsimaitten kanssa. Unkarin kansannousun raaka kukistaminen 1956 sekä Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 kiristivät Neuvostoliiton välejä länteen.

Kuuban kriisistä alkanut välirikko Kiinan kanssa johti Hrushtshevin erottamiseen vuonna 1964. Puoluejohtajaksi nousi Leonid Breshnev.