Turvallisuuspoliittisen selonteon synty ja merkitys

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Turvallisuuspoliittinen selonteko on hallituksen ja eduskunnan linjanveto, jossa määritellään, miten Suomen turvallisuuspolitiikka on tarkoitus tulevina vuosina hoitaa.

Selontekoon osallistuu aluksi hallituksen ulko- ja turvallisuuspolittinen valiokunta. Kun koko hallitus on hyväksynyt valiokunnan pohjaesityksen, se lähetetään eduskuntaan. Nyt kösittelyssä oleva hallituksen esitys valmistui kesäkuun alussa.

Eduskunta palauttaa selonteon hallitukseen omine lisäyksineen. Selontekoa voidaan pitää poliittisena tahdonilmauksena.

Turvallisuuspoliittinen selonteko ei ole laki, vaikka eduskunta sen käsittelee ja hyväksyy. Selonteko ei muodollisesti velvoita hallitusta toimimaan esitetyllä tavalla.

Paperin valmistelussa ovat kuitenkin mukana niin presidentti, pääministeri kuin eduskunnan enemmistökin, mikä merkitsee, että sen linjauksista ei suuresti poiketa.

Selonteon taloudelliset linjaukset eivät myöskään ole sitovia, vaikka ne nousevatkin eduskunnan keskustelussa merkittävään osaan. Selonteossa esitettävät toimenpiteet merkitsevät aina kustannuksia niin puolustusvoimain käyttö- kuin hankintamäärärahoihin. Niistä sovitaan kuitenkin erikseen.

Selonteko laaditaan aina muutaman vuoden välein. Edellinen selonteko valmistui 1997. Tämänkertaista paperia pidetään välitarkistuksena, linja ei suuresti muutu vuoden 1997 paperiin verrattuna. Seuraava selonteko on määrä tulla jo 2004.

Puolustuspolitiikan tarkistamiselle on tarvetta yhä enemmän, sillä Suomen turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti. Suomi on itse mukana EU:n kriisinhallintayhteistyössä ja perusteilla olevissa nopean toiminnan joukoissa.

Samalla Baltian maat valmistelevat EU-ja Nato-jäsenyyttä. Venäjä suhtautuu Baltian Nato-jäsenyyteen nuivasti, mutta ei enää kategorisesti kiellä sitä.