Opetushallitus suhtautuu kielikylpyihin varauksellisesti

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Opetushallitus suhtautuu kielikylpyyn varauksellisesti. Tuoreen raportin mukaan pelkoa herättää erityisesti lasten oman äidinkielen jääminen laitapuolen asemaan.

Varauksellisen suhtautumisensa takia opetushallitus haluaa varmempaa näyttöä kylpyjen eduista.

Opetushallitus ei myöskään usko, että päteviä opettajia on riittävästi. Myös äidinkielen jääminen heitteille pelottaa, selviää opetushallituksen tänään julkaisemasta raportista.

Epäilyjen mukaan järjestelmä jättää lapsen oman äidinkielen oppimisen liiaksi kodin vastuulle.

Kielikylpyä kannattavien mukaan se päinvastoin voi jopa parantaa äidinkielen taitoja.

Vaasan keskuskoulussa kielikylpyä opettavan Brita Nordgrenin mukaan oman äidinkielen kirjoittamisessa voi olla ongelmia kolmannella tai neljännellä luokalla, mutta erot tasoittuvat yläasteella ja myöhemmin äidinkielen käytöstä tulee jopa parempaa.

Kielikylpyjä annettu kymmenen vuotta

Suomessa lapsia on kielikylvetetty kymmenen vuotta ja kiinnostus lisääntyy koko ajan.

Yksikään ikäluokka ei ole vielä ehtinyt yo-tutkintovaiheeseen, joten oppimistuloksia ei voida verrata muihin ikäluokkiin. Myöskään yhdeksäsluokkalaisten oppimista ei voida verrata kunnollisten vertailujen puutteen vuoksi.

Suomessa kielikylpu aloitetaan jo päiväkodissa ja se jatkuu peruskoulun loppuun, jossa puolet opetuksesta annetaan vieraalla kielellä.

Opetushallituksen opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparran mukaan malli voisi olla hieman lievempi esimerkiksi siten, että vieraan kielen opetusta annettaisiin hieman vähemmän, jolloin sitä ei ehkä enää kutsuttaisi kielikylvyksi.