Valko-Venäjä elää yhä neuvostoaikaa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Valkovenäläiset ovat eläneet kuluneen vuosisadan vieraan vallan alla. Maata on hallinnut Puola ja Venäjä - myöhemmin Neuvostoliitto.

Saksan miehittämänä Valko-Venäjä oli vuosina 1941-1944.

Vuonna 1986 Valko-Venäjää kohtasi katastrofi, kun suurin osa Tshernobylin ydinonnettomuuden laskeumasta päätyi maan alueelle.

Itsenäisyyden Valko-Venäjä sai vuonna 1991 Neuvostoliiton romahtaessa. Vuonna 1994 valtaan nousi populistinen Aleksander Lukashenko.

Lukashenkon rautanyrkin ote ei lipsu

Lukashenko on pyrkinyt lähentämään maataan Venäjään. Hänen on sanottu suunnittelevan jopa valtioliittoa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole kommentoinut tulevan vaalin tulosennusteita. Hän on sen sijaan sanonut arvostavansa Venäjän ja Valko-Venäjän liittolaisuutta.

Valko-Venäjän markkinatalousuudistukset ovat jääneet vähäisiksi. Entisen kolhoosijohtaja Lukashenkon johdolla sosialistinen suunnitelmatalous on säilytetty ja maa on ottanut tunnuksikseen neuvostoaikaisen lipun ja kansallishymnin.

Vuonna 1996 Lukashenkon onnistui järjestää kansanäänestys, joka antoi hänelle jatkoaikaa presidenttinä. Samalla kiihtyi länsimaiden arvostelu valkovenäläisten sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien polkemisesta. Oppositio on syyttänyt Lukashenkoa monien vastustajiensa murhauttamisesta.

Vuonna 2000 Valko-Venäjällä järjestettiin parlamenttivaalit, joiden rehellisyyttä on epäilty. Oppositio boikotoi vaaleja. Yhdysvallat ja EU ilmoittivat, etteivät ne tunnusta vaalitulosta.

Valkovenäläisistä 45 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Huolimatta kurjuudesta ja valtavasta inflaatiosta Lukashenko on säilyttänyt suosionsa pitämällä yllä neuvostoaikaista sosiaalista turvaverkkoa ja syyttämällä länttä maan ongelmista.

Ville Lehtinen, YLE24

Reuters, AP, AFP, STT

Valko-Venäjällä presidentinvaalit - kuuluuko kansan ääni?

Lukashenko yrittää vaalivilppiä