Euro - hyötyjä ja haittoja

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Uuden valuutan käyttöönotto tuo mukanaan sekä haittoja että hyötyjä. Osa vaikutuksista on helposti mitattavissa. Osa haitoista ja hyödyistä on kuitenkin sellaisia, että niiden vaikutuksia on vaikeaa tai jopa mahdotonta arvioida olemassaolevilla mittareilla. Hyötyjen ja haittojen arviointi on vaikeaa myös siksi, että yhteiseen valuuttaan siirtymisen kustannukset ovat kertaluontoisia, mutta hyödyt jakautuvat pidemmälle aikavälille.

Markasta luopumisen vaikeus

Euron suorat vaikutukset kuluttajille

Yritykset euroajassa

Kansantaloudellisia vaikutuksia

Vuodenvaihteen jälkeen kaikkien tuotteiden ja palveluiden hinnat määritellään euroissa. Vaikka hinnat ovat jo ollet jo pitkään nähtävissä myös euroissa, tulee uusien hintojen ymmärtäminen vaatimaan kuluttajilta paljon.

Paljon matkustelleet ihmiset ovat tottuneet lomamatkoillaan muuntamaan Kreikan drakmat tai espanjan pesetat markoiksi. Viikon loman aikana on helposti oppinut arvioimaan, onko oluttuoppi ravintolassa kallis vai halpa. Kaikkien hintojen, jokaisen jokapäiväisessä elämässä tarvittavan tuotteen euromääräisiksi muuntaminen vaatii kuitenkin jo paljon tehokkaampaa laskupäätä.

Vuoden alussa on syytä olla tarkkana. Hinnoittelussa voi tapahtua niin tarkoituksellisia kuin inhimillisiäkin erehdyksiä. Uusien kassajärjestelmien- ja koneiden ohjelmissa saattaa olla virheitä, jotka aiheuttavat ongelmia. Kuluttajavirastoon on jo syksyllä tullut kasamäärin kyselyjä siitä, kuka korvaa väärästä laskutuksesta johtuvat virheet.

Maksu väärässä rahayksikössä voi tyhjentää pankkitilin hyvinkin nopeasti. Kuluttajaviraston kannan mukaan yritysten on huolehdittava siitä, että laskutusvirheet korjataan. Myös Rahoitustarkastus on antanut pankeille mahdollisuuden korjata virheellinen tapahtuma riippumatta siitä, kenen toimesta virhe on tapahtunut.

Kuluttajan kannattaa myös tehdä itselleen selväksi, että ”se maksaa vain kympin” –asenne voi vuodenvaihteen jälkeen tulla kalliiksi. Laskutoimituksissa, varsinkin silloin, kun kyse on suuremmista summista, kannattanee turvautua taskulaskimen käyttöön.

Monet ihmiset kantavat huolta siitä, kuinka vanhukset tulevat selviämään euron tulon aiheuttamista muutoksista. Osa vanhuksista tarvitseekin varmasti tukea. Omaisten sekä vanhusten kanssa työtä tekevien ja järjestöjen on syytä syksyn aikana ottaa puheeksi euron käyttöön liittyviä asioita.

Uuden rahan mukana tulevaa epävarmuutta hintojen oikeellisuudesta ei voi mitata rahassa. Varmaa kuitenkin on, että ihmiset, jotka osaavat kuuden kertotaulun etu- ja takaperin pärjäävät kohtalaisen hyvin myös ensi vuonna.

Takaisin alkuun

Markasta luopumisen vaikeus

Omaa rahaa pidetään yhtenä itsenäisyyden symboleista. Monille markasta, Suomen omasta valuutasta luopuminen merkitsee sitä, että samalla luovumme myös osasta itsenäisyyttämme.

Rahapoliittinen itsenäisyys on kuitenkin hyvin epämääräinen käsite. Mikään valtio ei voi täysin vapaasti valita rahapolitiikkaansa. Ja mitä pienempi valtio, sitä pienemmät mahdollisuudet on toteuttaa vapaasti haluamaansa rahapolitiikkaa.

Itsenäinen suomalainen rahapolitiikka merkitsi usein käytännössä vapautta devalvoida markka tarvittaessa. Devalvaatiot paransivat vientiyritystemme kilpailukykyä, mutta aiheuttivat inflaatiota. Inflaatio merkitsi yhä suurempia palkankorotuksia, jotka söivät devalvaation hyödyt kasvattamalla vientiyritysten kustannuksia. Ja jälleen huudettiin apuun devalvaatiota.

Niin sanottu devalvaatiosykli sekä maamme korkea inflaatiotaso myös heikensivät Suomen rahapolitiikan uskottavuutta. Uskottavuuden puute näkyi korkeampana reaalikorkotasona.

Tosiasiassa Suomi menetti mahdollisuutensa harjoittaa itsenäistä rahapolitiikka jo 1980-luvulla, kun rahoitusmarkkinamme vapautettiin. Vaikka markkoja onkin yhä lompakoissamme, on euro ollut rahayksikkönämme jo vuoden 1999 alusta lähtien, jolloin eurosta tuli euroalueen yhteinen raha. Tuolloin markan ja euron välinen kurssi kiinnitettiin peruuttamattomasti niin, että yksi euro on 5,94573 markkaa.

Takaisin alkuun

Euron suorat vaikutukset kuluttajille

Ensi tammikuusta lähtien euroalueen sisällä matkustavan ei tarvitse vaihtaa valuuttaa. Samat eurot, myös kansallisin tunnuksin varustetut kolikot, ovat laillisia maksuvälineitä kaikissa 12 euroalueen maassa. Matkaaja säästää paitsi vaivan myös pankkien valuutanvaihdosta perimät palvelumaksut.

Euroalueella matkustavan on myös helpompi vertailla hintatasoa Suomen ja kohdemaan välillä.

Toinen kaikille kansalaisille jo nyt koitunut hyöty on korkotason alhaisuus. Reaalisen korkotason kehitys ei matalasta inflaatiosta johtuen ole tosin ollut yhtä myönteistä.

Paitsi uusien hintojen muistamisesta koituvat vaikeudet, käteisen euron käyttöönotto aiheuttaa myös muita kustannuksia tavalliselle kuluttajalle.

Kuluttajien pelkona on ollut, että samalla kun yritykset muuntavat tuotteidensa hinnat euromääräiseksi, pyöristetään hinnat ylöspäin. Tämä saattaa aiheuttaa vuodenvaihteessa inflaatiopiikin.

Kaupan keskusliitto tosin arvioi, että euron korvatessa kansalliset rahayksiköt, voivat hinnat myös pyöristyä systemaattisesti alaspäin. Euron tulo saattaa hämmentää kuluttajia niin, että he epäröivät ostopäätöksiä tehdessään ja tuotteiden kysyntä laskee. Tällöin yritykset voivat vastata kysynnän laskuun alentamalla hintoja.

Myös kilpailun kiristyminen euroalueen sisällä voi aiheuttaa paineita alentaa hintoja. Lisäksi kuluttajajärjestöjen hintaseuranta on tehokasta. Hintojaan korottava yritys saa nopeasti kielteistä julkisuutta.

Takaisin alkuun

Yritykset euroajassa

Euron myötä Eurooppaan syntyivät suuret ja yhteinäiset pääomamarkkinat. Yritykset voivat toimia suurilla pääomamarkkinoilla omilla arvopapereillaan, kun aikaisemmin varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset joutuivat hakemaan rahoituksensa Suomen pieniltä rahoitusmarkkinoilta.

Euron käyttöönotto on myös pienentänyt yritysten kurssi- ja korkoriskejä. Euroalueella toimiva yritys on päässyt valuuttakurssiriskeistä kokonaan eroon. Koska euro on markkaan verrattuna vakaa valuutta, on kurssiriski myös euroalueen ulkopuolella kauppaa käyvän yrityksen kohdalla huomattavasti pienempi kuin ennen. Myös ulkomaiset sijoittajat ovat innokkaampia sijoittamaan suoraan suomalaisiin yrityksiin alhaisen kurssiriskin ansiosta.

Yritysten rahoitusasemaa helpottaa myös euroalueen korkotason alhaisuus. Koska euro on vakaa valuutta, ei suuria korkoheilahduksia ole odotettavissa.

Euroalueella toimivat yritykset ovat säästäneet huomattavia summia, kun valuutanvaihdosta koituvat kustannukset poistuivat vuoden 1999 alussa. Yhteinen valuutta-alue saattaa myös houkuttaa pienempiäkin yrityksiä laajentamaan toimintaansa koko euroalueelle. Toisaalta yritykset saavat varautua myös kiristyvään kilpailutilanteeseen Suomessa, kun euroalueen maiden yritykset laajentavat toimintaansa tänne.

Yrityksille koituu vuodenvaihteessa huomattavia kustannuksia, kun yritysten hinnoittelu, kassajärjestelmät, palkanmaksu ym. on muunnettava euromääräisiksi. Nämä kustannukset ovat kertaluontoisia.

Ongelmia suomalaisyrityksille saattaa syntyä varsinkin siitä, että tuotantorakenteeltaan samankaltainen naapurimaamme Ruotsi ei kuulu euroalueeseen. Ruotsalaisyritykset voivat heikon kruunun turvin kahmia markkinaosuuksia esimerkiksi Saksan markkinoilta. Aggressiivinen valuuttakurssipolitiikka on tosin ristiriidassa EU:n perustamissopimuksen kanssa ja voisi johtaa vastatoimiin EU:n taholta.

Suomalaisyritysten viennistä vain kolmasosa menee euroalueen sisälle. Euro ei siis poista, mutta vähentää ja helpottaa yritysten valuuttakurssiriskien hallintaa.

Takaisin alkuun

Kansantaloudellisia vaikutuksia

Euroon siirtyminen tuottaa pitkällä aikavälillä tehokkuusetuja, jotka asiantuntijoiden mielestä ovat kiistattomia. Koko Euroopan kilpailukyvyn uskotaan paranevan maailmanmarkkinoilla.

Edellä mainittujen korko- ja valuuttakurssiriskien pieneminen kasvattaa ulkomaankauppaa kokonaisuudessaan ja lisää markkinoiden tehokkuutta. Inflaation euroalueen sisällä uskotaan pysyvän maltillisempana kuin yksittäisessä, omaa valuuttaa käyttävässä maassa. Pääomamarkkinat toimivat tehokkaammin.

Yhteinen valuutta-alue sisältää myös riskejä, joiden vaikutuksia on ennalta mahdotonta arvioida.

Suomi on pieni, paljon ulkomaankauppaa käyvä kansantalous. Ongelmia syntyy, jos kansainvälisessä taloudessa syntyy häiriö, joka koskettaa erityisesti Suomea. Tällainen epäsymmetrinen häiriö voisi olla esimerkiksi puu- ja paperiteollisuuteen kohdistuva äkillinen kysynnän lasku.

Aiemmin Suomi pystyi reagoimaan ulkopuolelta tulevaan häiriötekijään esimerkiksi devalvoimalla markan ja siten lisäämään vientituotteidensa kilpailukykyä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Euroaikana sopeutuva tekijä on etsittävä muualta. Kilpailukyvyn parantamiseksi yritysten on karsittava kustannuksiaan ja tuotannontekijä, joka joutuu joustamaan, on valitettavan usein työntekijä.

Suomi ei siis voi käytää rahapoliittisia keinoja häiriötilanteessa. Myös finanssipoliittiset vaihtoehdot ovat pienemmät kuin ennen. Aikaisemmin Suomi pystyi taantumassa lisäämään valtion menoja. Budjetin alijäämän voitiin antaa kasvaa. Nykyään EU kuitenkin valvoo tiukasti jäsenmaidensa budjettialijäämiä ja valtioiden velanottoa. Mikäli jonkin maan budjettialijäämä kasvaa liian suureksi, voi EU antaa ko. maalle sakkoja.

Suomi on toiminut EU:ssa mallioppilaan lailla. Ennen euroalueen syntymistä asetettiin kaikille jäsenmaille ns. lähentymiskriteerit, jotka maan piti täyttää, mikäli se halusi rahaliiton jäseneksi. Suomi täytti ehdot jopa paremmin kuin vaadittiin. Suomen inflaatio pistettiin kuriin erittäin tehokkaasti ja valtion menoja karsittiin kovalla kädellä. Euro-kriitikoiden lause ”Suomea pistetään eurokuntoon” piti ainakin osittain paikkaansa.

Myös euromaana Suomi on toiminut kuten kunnon euromaan tuleekin. Budjetit ovat olleet ylijäämäisiä ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut huimaa vauhtia.

Heikki Lammi, YLE24

Takaisin alkuun