Hakkuutähteen korjuu vie mennessään myös ravinteita

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Biomassan hyödyntäminen on lisääntynyt merkittävästi. Metsien hakkuutähteet kerätään talteen energiakäyttöä varten, mikä on hiilidioksipäästöjen suhteen paljon parempi vaihtoehto kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Biomassan hyödyntämisessäkin on kuitenkin mahdollista mennä liian pitkälle, jos metsiin ei jää enää lainkaan lahoavaa puuta ja ravinteita.

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan mielestä biomassan korjuun seurannaisvaikutuksiin on toistaiseksi kiinnitetty liian vähän huomiota.

Metlan mukaan puuntuotannon kannalta on olennaista, missä metsikön kehitysvaiheessa hakkuutähdettä korjataan ja miten paljon metsikkö tarvitsee ravinteita korjuun jälkeen. Metsikön ravinnetilan heikentäminen puuston parhaan kasvuvaiheen aikana ei ole mielekästä.

Puuston ravinnetarve on suurimmillaan pian ensiharvennuksen jälkeen eli 30 – 50 vuoden iässä kasvupaikan viljavuuden mukaan vaihdellen.

Harvennusmetsiköissä kasvatettavaksi jäävä puusto käyttää hakkuutähteestä vähitellen vapautuvat ravinteet tarkoin hyväksi, mutta uudistusalalle syntyvä taimikon ravinnetarve on vuosikausia suhteellisen pieni.

Vuonna 2000 puuperäisillä polttoaineilla katettiin noin 20 prosenttia Suomen energian kulutuksesta. Tähän käytetty polttoaine koostui etupäässä metsäteollisuuden jätelipeästä ja puujätteistä (21 miljoonaa kuutiota).

Pienkiinteistöt käyttivät polttopuuta noin viisi miljoonaa kuutiometriä, minkä lisäksi metsähaketta käytettiin noin miljoona kuutiometriä. Metsähakkeen käyttö on voimakkaassa kasvussa.

Suomessa valtiovalta on edistänyt määrätietoisesti puupolttoaineiden käyttöä. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä puupolttoaineiden käyttöä viisi miljoonaa kuutiota vuoteen 2010 mennessä, ja alan tutkimuksen ja tietotaidon edistämiseksi on perustettu Puuenergian teknologiaohjelma.

Suomessa tehtiin vuonna 1999 uudistushakkuita 175 000 hehtaaria ja kasvatushakkuita 34 500 hehtaarin alalta.

Ylen ympäristötietopalvelu