Kehitysedellytykset parhaat suurilla kaupunkiseuduilla

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vain muutamalla suurella kaupunkiseudulla Suomessa on tietoteollisen talouden vaatimia kehitysedellytyksiä, ilmenee Joensuun yliopistossa tehdystä kaupunkiverkkoa ja kaupunkipolitiikkaa selvittävästä tutkimuksesta.

Kaupunkien koolla on merkitystä, minkä lisksi tarvitaan erikoistumista, osaamista, kulttuuria ja kansainvälistymistä.

Tutkimuksen tekijät ovat Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen ja tutkija Janne Antikainen. Tekijät määrittelevät 35 keskeistä kaupunkiseutua ja niiden kärkikaupungit. Heidän mielestään kaupunkipolitiikkaa pitäisi harjoittaa kunkin kaupunkiseudun ominaispiirteiden mukaan.

Kärkikaupungit työssäkäyntialueita

Hallinnollisten kaupunkien sijaan raportissa on keskitytty toiminnallisiin kaupunkiseutuihin. Kärkikaupungeista ensimmäisten joukossa ovat Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu. Myös Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan seutujen kehitysedellytyksiä pidetään hyvinä.

Kärkikaupungit ovat usein niin sanottuja työssäkäyntialueita. Pääkaupunkiseudun ohella merkittäviä monikeskeisiä kaupunkiseutuja ovat tällä hetkellä Kemi-Tornio ja Kouvola-Kuusankoski. Lohja ja Riihimäki lasketaan raportissa Helsingin seudun alakeskuksiksi ja Porvoo Helsingin lähikeskukseksi.

Teollisuuden taantuminen kohtalokasta

Tutkimus ei lupaa kovin hyvää tulevaisuutta Kajaanin, Kemi-Tornion, Imatran ja Varkauden seuduille. Tämän vuosikymmenen alussa tehtyyn kaupunkiverkkoselvitykseen verrattuna muutoksia ei 1990-luvulla ole kovin paljon tapahtunut.

Merkittävien kaupunkiseutujen joukosta ovat kokonaan pudonneet Forssa ja Uusikaupunki. Näillä paikkakunnilla on teollisuus taantunut. Yhtään uutta kaupunkiseutua ei ole noussut mukaan "ykkösklubiin".