Mitä nyt, Tanska?

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tanskan väistyvä pääministeri Poul Nyrup Rasmussen jätti keskiviikkona 21.11. hallituksensa eroanomuksen kuningatar Margaretalle. Kyynelehtivä Nyrup Rasmussen joutui tiistai-iltana myöntämään, että taistelu ei riittänyt: hänen sosiaalidemokraattinen puolueensa koki karvaan vaalitappion keskustaoikeistolle, ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Valta Tanskassa on vaihtunut.

Tanskalaiset äänestivät tiistaina vaaleissa, jotka eivät tuoneet loppujen lopuksi yllätystä: hallitusvastuussa ollut vasemmisto koki tappion, vaalivoittoon juutit äänestivät oikeiston.

Tanskan keskustaoikeistolainen oppositio saavutti suurimman vaalivoittonsa 80 vuoteen.

Oikeistolainen liberaalipuolue kumppaneineen sai maan parlamenttiin 98 paikkaa hallituspuolueiden jäädessä 77 paikkaan.

Hätkähdyttävimmän voiton vei kuitenkin äärioikeistolainen tanskalainen kansanpuolue: se nosti edustajamääränsä 22:een, kun se kolme vuotta sitten sai kansankäräjille vain 13 edustajaa.

Tanskaan tulee siis ensimmäinen oikeistolainen hallitus 50 vuoteen, tosin jo edellisissä vaaleissa vasemmiston enemmistö jäi yhden vaivaisen edustajan varaan.

Tulos jää historiaan

Vaalitulos on kaiken kaikkiaan historiallinen, päättyyhän nyt sosiaalidemokraattien peräti 50 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen hallitusvastuu.

Samalla päättyi EU:n pitkäaikaisimman pääministerin, Poul Nyrup Rasmussenin valtakausi.

Nyrup Rasmussen johti Tanskaa vuodesta 1993 lähtien.

Nyrup Rasmussen ei ole kuitenkaan ensimmäinen Pohjolan pääministereistä, joka kokee karvaan vaalitappion: Norjassa oikeisto vei voiton syyskuun parlamenttivaaleissa.

Nähtäväksi jää, seuraavatko loput Pohjoismaat Tanskan ja Norjan esimerkkiä.

Mikä ärsyttää ulkomaalaisissa?

Vaalien kantavaksi teemaksi nousi ulkomaalaispolitiikka: vaikka Tanskan väestöstä vain viisi prosenttia on ulkomaalaisia, tanskalaisten asenteet ovat viime vuosina kääntyneet selkeästi ulkomaalaisvastaisemmiksi.

Monien mielestä maahanmuuttajat ovat työtä vieroksuvia siivelläeläjiä, jotka käyttävät hyväkseen tanskalaista sosiaaliturvaa.

Ulkomaalaispolitiikka oli yllätysvaltti Tanskan kansankäräjävaaleissa; yleensähän vaalitaisteluja hallitsevat talouskysymykset.

Tanska on kuitenkin siinä mielessä erilainen maa, että siellä talouskysymyksistä ei ollut mitään syytä kiistellä: budjetti on ollut jo vuosia ylijäämäinen, eikä maailmantalouden takkuilukaan ole ainakaan toistaiseksi hetkauttanut tanskalaisia.

Taloudellisesti juuteilla menee niin hyvin, että katseet oli käännettävä muualle.

Ulkomaalaispolitiikka olikin siinä mielessä helppo valinta, että se herättää aina voimakkaita tunteita puoleen jos toiseenkin.

Populismilla oli myös sosiaalinen tilaus Tanskanmaalla, haluaahan kaksi kolmasosaa tanskalaisista tiukempaa ulkomaalaispolitiikkaa, kertovat mielipidekyselyt.

Monia närästää esimerkiksi se, että turvapaikkaa hakevien ulkomaalaisten sukulaiset ja perheenjäsenet saavat myös tulla Tanskaan.

Tutkijoiden mukaan tällaiset asenteet ovat tyypillisiä yhteiskunnassa, joka on muuttumassa entistä monikansallisempaan suuntaan.

Ulkomaailma epäilyttää

Tanskalaiset ovat viime aikoina suhtautuneet muutenkin varsin nuivasti ulkomaailmaan.

EU-vastaisuus maassa on aina ollut melko suurta, ja vuosi sitten tanskalaiset tyrmäsivät maan liittymisen yhteisvaluutta euroon.

Jälkikäteen ajatellen äänestystulos oli alkusoittoa tiistaisille kansankäräjävaaleille; kannattihan Poul Nyrup Rasmussenin vasemmistohallitus lämpimästi yhteisvaluuttaan liittymistä.

Jo aiemmin tanskalaiset olivat sanoneet kiitos ei Maastrichtin sopimukselle, joka takaa vapaan liikkumisen sopimukseen liittyneiden EU-maiden välillä.

Analyytikoiden mukaan tanskalaisten epäluuloisen suhtautumisen taustalla on pelko poliittisen ja kansallisen itsenäisyyden menettämisestä.

Lisäksi moni tanskalaisäänestäjä on pohtinut, tuoko EU-jäsenyys sittenkään niin suuria taloudellisia etuja kuin on annettu ymmärtää.

Koveneeko ulkomaalaisten kohtelu?

Vaalivoittoon nousseen liberaalipuolueen puheenjohtaja Anders Fogh Rasmussen on luvannut tiukentaa Tanskan ulkomaalaispolitiikkaa.

Hänen tavoitteena on mm. muuttaa sosiaaliturvaa niin, että maahanmuuttajat olisivat siihen oikeutettuja vasta asuttuaan Tanskassa seitsemän vuotta.

Vaikka liberaalipuolue on profiloitunut ulkomaalaisvastaiseksi puolueeksi, on Fogh Rasmussen kuitenkin ilmoittanut, että äärioikeistolaisella Tanskan kansanpuolueella ei sentään ole asiaa hänen hallitukseensa.

Hallituskumppaneiksi Fogh Rasmussen halajaa konservatiiveja ja erinäisiä keskustalaisia puolueita, mahdollisesti myös kristillisdemokraatteja. Hallitus saataneen kasaan ensi viikon alkupuolella.

Vaikka äärioikeistolle ei hallituskutsua olekaan lähdössä, liberaalipuolue hallituskumppaneineen tarvinnee tanskalaisen kansanpuolueen tuen kansankäräjän äänestyksissä, joten hallitusohjelman on syytä kelvata myös äärioikeistolle.

Äärioikeistosta on siis tullut tärkeä voimatekijä Tanskan poliittisessa elämässä.

Vaalitulos

Suluissa olevat luvut ovat vuoden 1998 tuloksia.

Liberaalit 56(42) Sosiaalidemokraatit 52(63) Tanskalainen kansanpuolue 22 (13) Konservatiivinen puolue16 (16) Sosialistinen kansanpuolue 12 (13) Radikaali puolue 9 (7) Kristillinen kansanpuolue 4 (4) Vasemmisto/vihreät 4 (5) Keskustademokraatit - (8) Edistyspuolue - (4)

Mia Gertsch, YLE24