Vaikuttajat vetoavat pakolaisasiassa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Useat suomalaiset julkisuuden henkilöt ovat yhtyneet Euroopan hallituksille osoitettuun pakolaisvetoomukseen turvapaikkaoikeuden kunniottamisesta. Vetoomukseen ovat allekirjoittaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, Nokian pääjohtaja Jorma Ollila ja valtioneuvos Harri Holkeri.

Vetoomukseen ovat yhtyneet myös arkkipiispa Jukka Paarma, näyttelijä Jasper Pääkkönen, jäätanssijat Susanna Rahkamo ja Petri Kokko, lääkäri Helena Ranta, Unifemin erityisasiantuntija Elisabeth Rehn, kirjailija Kaari Utrio sekä filosofi Georg Henrik von Wright.

Eri maita edustavia allekirjoittajia on kaikkiaan 240.

Vetoomuksessa muistutetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta, jonka mukaan jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.

Euroopan hallituksille esitetään toivomus, että tätä oikeutta kunnioitetaan käytännössä pakolaissopimuksen tarkoituksen mukaisesti ja yhteisten arvojamme hengessä.

Kampanjan takana on eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö ECRE, jonka suomalaisia jäsenjärjestöjä ovat Pakolaisneuvonta ry ja SPR.

Pakolaisneuvonta ja Punainen Risti haluavat Suomen korostavan ensi viikonloppuna pidettävässä Laekenin huippukokouksessa Tampereen vuoden 1999 huippukokouksen päätöslauselmien merkitystä EU:n turvapaikkapolitiikassa.

Järjestöjen mielestä turvapaikkapolitiikan harmonisointi on kahden vuoden aikana edistynyt jonkin verran. Huolestuttavaa on kuitenkin se, etteivät jäsenvaltiot ole olleet valmiita muuttamaan lainsäädäntöään.

Vetoomus luovutettiin pääministeri Paavo Lipposelle maanantaina rasismin vastaisessa pyöreän pöydän keskustelussa Espoossa.

Lipponen tähdensi tilaisuudessa, että yhteiskunnan monimuotoisuuden kunnioittaminen ja syrjimättömyys ovat tärkeitä lähtökohtia pyrittäessä tasa-arvoiseen ja rasismista vapaaseen yhteiskuntaan. Silti hänenkin mielestään on muistettava, että kaikkea ei tarvitse suvaita.

Lipponen korosti, että ihmisoikeuksien tulee olla sukupuolesta riippumatta kaikille yhdenvertaisia. Suvaitsevaisuus ei voi merkitä esimerkiksi sellaisen moniperustaisen syrjinnän hyväksymistä, jota kohdistuu erityisesti naisiin ja tyttöihin heidän oman etnisen ryhmänsä taholta, tiivisti Lipponen.

STT