Yhdysvallat vetäytyy ABM-sopimuksesta

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Yhdysvallat on ilmoittanut Venäjälle virallisesti vetäytyvänsä vuonna 1972 solmitusta ohjustorjuntajärjestelmät kieltävästä ABM-sopimuksesta. Presidentti George W. Bush vahvisti asian iltapäivällä Suomen aikaa.

Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs toimitti tiedon Venäjän hallinnolle torstaina. Vetäytymisestä kerrottiin myös entisille neuvostomaille Ukrainalle, Kazakstanille ja Valko-Venäjälle.

Aserajoitussopimuksen irtisanomisaika on puoli vuotta. Bush on tuumaillut vetäytymistä jo pitkään, sillä se estää hänen kaavailemansa ohjuskilven rakentamisen.

Bushin mukaan vetäytyminen ei vaikuta maiden välisiin suhteisiin. Hän toisti myös kantansa siitä, että kylmä sota on ohi, ja että sopimus on vain jäänne niiltä ajoilta, kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa.

Bush kokee, että syyskuun terrori-iskujen johdosta uhka Yhdysvalloille tai Venäjälle ei tule toisiltaan, vaan terroristeilta, jotka iskevät yllättäen tai "konnavaltioilta", jotka hamuavat joukkotuhoaseita.

Putin: Yhdysvaltain päätös oli virhe

Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Yhdysvaltain päätös vetäytyä ABM-sopimuksesta oli virhe. Hän sanoo kuitenkin, ettei liike vaaranna Venäjän turvallisuutta.

Presidentin mukaan päätös oli odotettu.

- Yhdysvaltain johto puhui tästä useasti, eikä päätös tule yllätyksenä, Putin sanoi valtion RTR-tv-kanavalla.

Putin painotti, että Yhdysvaltain ja Venäjän hyvät välit on pidettävä ja että hyvää suhdetta täytyy käyttää uudenlaisen strategisen vakauden synnyttämiseksi.

Venäjän pääministeri Mihail Kasjanov pahoittelee Yhdysvaltain päätöstä, koska se "vähättelee maailmanlaajuisia strategisia voimavaroja".

Kasjanov ei kuitenkaan ole huolissaan Venäjän turvallisuudesta. Hän sanoo, että ennemminkin muiden maiden kannattaisi olla huolissaan päätöksestä.

Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld tapaa ensi viikolla venäläisen kollegansa Sergei Ivanovin Brysselissä. Ministerit yrittävät löytää "kehykset", joiden puitteissa ABM:lle voitaisiin sorvata korvaava sopimus, Rumsfeld sanoo.

Venäjän yleisesikunnan päällikkö Anatoli Kvashnin varoittaa, että Yhdysvaltain vetäytyminen ABM:stä saattaa johtaa uuteen ydinvarustelukierteeseen.

Kommenteissa vaaditaan vakautta

Kiina on ilmaissut huolensa presidentti George W. Bushin ilmoituksesta vetäytyä yksipuolisesti ABM-sopimuksesta. Kiinan ulkoministeriö ehdottaa asiasta neuvotteluja. Kiinan presidentti Jiang Zemin ja Vladimir Putin keskustelivat vetäytymispäätöksestä puhelimitse. Kremlin edustajan mukaan päämiehet osoittivat tukensa kansainväliselle vakaudelle ja turvallisuudelle.

Sotilasliitto Nato on pidättäytynyt antamasta mielipidettään Yhdysvaltain ABM-vetäytymiseen. Nato on kuitenkin kiitellyt Yhdysvaltain sitoutumista vakauden jatkuvuuteen ja yhteistyöhön Venäjän kanssa.

Britannia, Yhdysvaltain vahvin liittolainen mm. Afganistanin sodassa, on vähätellyt Yhdysvaltain vetäytymisen merkitystä ja kuvannut asiaa Venäjän ja Yhdysvaltain väliseksi. Pääministeri Tony Blairin mukaan vakauden ylläpitäminen on tärkeämpää kuin ne kehykset, joissa ylläpito tapahtuu.

Ranska haluaa uuden kansainvälisen asesopimuksen, joka korvaisi ABM:n, maan ulkoministeriö sanoo.

- Yhdysvaltain ja Venäjän lisäksi tarve vahvistaa vakautta on meidän kaikkien tehtävä, ministeriö sanoo tiedotteessaan.

Tshekin presidentti Vaclav Havel sanoo ymmärtävänsä Yhdysvaltain päätöksen vetäytyä. Havel on Bushin kanssa samoilla linjoilla siitä, että sopimus oli aikansa elänyt. Havel uskoo Venäjän ja Yhdysvaltain löytävän yksimielisyyden sopimuksen korvaamisesta seuraavan kuuden kuukauden aikana ja tekevät "nykyaikaisen sopimuksen", joka vastaa maailman nykyistä turvallisuustilannetta.

Suomi toivoo, että ABM-sopimus korvattaisiin uudella kansainvälisellä asesopimuksella. Ulkoministeriön tiedotteessa tuetaan USA:n päätöstä vetäytyä ABM:stä sillä perusteella, että sopimus oli vanhanaikainen. Ulkoministeriöstä todetaan, että asia on "tietenkin Venäjän ja Yhdysvaltain välinen", mutta samalla toivotaan, että vakautta vahvistettaisiin myös kansainvälisillä sopimuksilla.

Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh näkee vetäytymisellä olevan "vakavia seuraamuksia". Vetäytyminen voi Lindhin mukaan johtaa uuteen varustelukierteeseen ja sillä saattaa olla vaikutuksia aseiden leviämisen estämiseen.

AP, AFP, Reuters, Itar-Tass