YK edistää kestävää matkailua

Yle Uutisten artikkeliarkisto

YK on nimennyt tämän vuoden kestävän matkailun vuodeksi. Sen paremmin Suomessa kuin muissakaan Pohjoismaissa ei tiettävästi ole teemavuoteen liittyviä kampanjoita tai tapahtumia, mutta maailmalla teema kiinnostaa. Kohokohta on toukokuussa Kanadassa järjestettävä matkailun ympäristövaikutuksiin pureutuva huippukokous.

Ajatus maailman kestävän matkailun vuodesta syntyi heinäkuussa 1998 YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa Ecosocissa. Kestävän matkailun teemavuoden tavoitteiksi on kirjattu matkailun haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen sekä ekomatkailun taloudellisten mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen.

Huomiota on tarkoitus kiinnittää myös turismin sosiaalisiin vaikutuksiin, jotka etenkin massaturismikohteissa ovat suuret.

Kuten lukuisat muut tapahtumat myös kestävän matkailun teemavuosi kärsii Yhdysvaltoihin tehdyn terrori-iskun jälkimainingeista. Ei tunnu järin trendikkäältä puhua lisääntyvän matkailun haitoista, kun matkailijamäärät ovat syyskuun jälkeen monin paikoin romahtaneet.

Esimerkiksi luontomatkailun mekassa, Tansaniassa, yhdysvaltalaisten matkailijoiden määrä on pudonnut neljännekseen normaalista.

Mutta jos terrori-isku onkin vähentänyt matkustamista moniin maihin, joissakin maissa matkailijoiden paine on kasvanut entisestään. Esimerkiksi turvallisiksi mielletyillä Kanarian saarilla arvellaan tänä vuonna vierailevan ainakin 15 miljoonaa turistia, mikä on pari miljoonaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Kestävän matkailun teemavuoden ohjaksissa on YK:n matkailujärjestö World Tourism Organization (WTO). Tarvetta matkailun ympäristövaikutusten esiin nostamiseen onkin, sillä maailmassa tehdään vuosittain arviolta 700 miljoonaa matkaa ja määrä on nopeassa kasvussa.

Pohjois-Lontoon yliopiston matkailututkija Andrew Holden on arvioinut, että vuonna 2020 maailmassa tehdään jo 1,6 miljardia matkaa. Matkailualan kansainväliset kattojärjestöt ovat esittäneet vielä tätäkin korkeampia lukuja; joidenkin arvioiden mukaan matkoja tehtäisiin parinkymmenen vuoden kuluttua kolme kertaa nykyistä enemmän.

On myös arvioitu, että matkailuteollisuus on liikevaihdoltaan maailman suurinta tai toiseksi suurinta teollisuutta.

Kestävän matkailun edistäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Ensimmäinen jarru on kestävän tai ympäristöä vähän kuormittavan matkailun määritteleminen.

Yleisesti käytetty englanninkielinen nimi ”ecotourism” mielletään yleisesti matkailun muodoksi, jossa luonto on keskeinen houkutin. Kokonaan toinen asia on, onko tällainen matkailu globaalisti kestävää tai edes paikallisesti luonnon hyvinvointia edistävää.

Lentäminen saastuttaa ekolomallakin

Matkailun, myös luontoon kohdistuvan ”ekomatkailun”, ongelmana on itse matkustaminen. Yhä suurempi osa matkoista tehdään lentäen, ja lentäminen taas on ympäristöä eniten kuormittava matkustustapa.

Yhden Afrikkaan tai Aasiaan suuntautuvan matkan energialasku on samansuuruinen kuin puolen vuoden henkilöautolla ajosta syntyvä lasku. Lentokoneiden meluhaitat kiusaavat yksin Euroopassa kymmeniä miljoonia ihmisiä, lentokentillä käytettävät liukkaudentorjunta-aineet ja muut kemikaalit uhkaavat pohjavesiä.

Korkealla lentävät suihkukoneet laskevat päästönsä herkkään yläilmakehään, joten vaikka niiden prosentuaalinen osuus kaikista päästöistä on pieni, vaikutus ilmastoon voi olla hyvinkin suuri.

Lentoyhtiöt Finnairimme mukaan lukien ovat alkaneet näyttävästi kampanjoida ympäristön puolesta. Keskeistä on konekannan uusiminen eli vanhojen meluavien ja saastuttavien koneiden korvaaminen uusilla ja paremmilla koneilla.

Ongelmana on kuitenkin se, että uudet koneet ovat keskimäärin vain noin viidenneksen vanhoja ekotehokkaampia. Kun lentoliikenne samalla kaksinkertaistuu 15 - 20 vuoden kuluessa, konekannan uusiutumisen tuomat hyödyt on nopeasti syöty.

Lentoliikenne ei vielä ole mukana kansainvälisessä ilmastosopimuksessa. Odotettavissa kuitenkin on, että kun seuraava sopimuskausi alkaa myös lentoliikenteelle asetetaan rajoituksia.

Kansainvälisessä siviiliilmailujärjestössä ICAO:ssa pohditaankin nyt kuumeisesti, miten kasvavan lentoliikenteen ympäristöhaittoja voitaisiin vähentää ei vain konekohtaisesti, vaan absoluuttisesti.

Turismi voi viedä identiteetin

Kun matkailun ympäristövaikutuksista puhutaan, tarkoitetaan yleensä matkakohteessa syntyviä haittoja. Teneriffalla La Lagunan yliopistossa matkailun ympäristövaikutuksia tutkinut professori Antonio Machado Carrillo on laatinut oheisen luettelon suurimmista matkailun aiheuttamista haitoista:

Matkailu

- valtaa alueita luonnolta ja maataloudelta

- muuttaa ja tuhoaa elinympäristöjä

- kuluttaa runsaasti vesivaroja

- vaarantaa pohjaveden

- saastuttaa rannikkovesiä

- tuhoaa perinteistä maisemaa

- lisää ruuhkia, ilmansaasteita ja melua

- kiihdyttää (luvatonta) maanottoa

- tuhoaa herkkiä alueita matkailijoiden ylikuormituksen takia

- levittää alkuperäislajeilta elintilaa vieviä haitallisia vieraslajeja

- lisää sosiaalisia ongelmia, mm. huumeiden käyttöä, prostituutiota ja muukalaisvihaa

Samassa yliopistossa työskentelevä antropologian professori Agustin Santana on puolestaan tutkinut matkailun vaikutuksia alkuperäisväestöön. Hänen mukaansa matkailu voi pahimmillaan tuhota kohdealueen ihmisten identiteetin, käsityksen itsestään.

Kulttuuri sovitetaan turistien tarpeisiin ja jopa historia kirjoitetaan uusiksi siten, että siinä korostetaan asioita joiden kuvitellaan kiinnostavan matkailijoita.

Kilimanjarolle kiipeävät rahoittavat luonnonsuojelua

Monet matkailualan vaikuttajat ovat alkaneet vaatia ekomatkailu-sanasta luopumista tai ainakin sen nykyistä selkeämpää määrittelemistä. Monissa maissa, esimerkiksi Keniassa, on surullisia kokemuksia siitä, miten ekomatkailuksi kutsuttu safarimatkailu on aiheuttanut luonnolle suuria haittoja.

Parhaimmillaan ekomatkailu voi kuitenkin myös edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua. Jätehuolto kehittyy ja ympäristö siistiytyy ja luontomatkailun tuomilla varoilla voidaan rahoittaa luonnonsuojelualueiden ylläpitoa.

Esimerkiksi Tansaniassa Kilimanjaron kansallispuistossa vuorikiipeilyä harrastavat tuhannet matkailijat rahoittavat maan muita luonnonsuojelualueita.

Kestävän matkailun huippukokous pidetään Kanadan Quebecissä 19. - 22. toukokuuta. WTO:n lisäksi tapahtuman järjestelyistä vastaavat muun muassa YK:n ympäristöohjelma Unep, Kansainvälinen ekoturismiliitto TIES ja ekologista turismia Euroopassa edistävä Ecological Tourism in Europe, ETE.

Huippukokous on suurin koskaan järjestetty matkailun ympäristöulottuvuuksiin paneutuva tapahtuma maailmassa.

Matkailusta vastaavien viranomaisten lisäksi paikalle odotetaan suurta joukkoa matkanjärjestäjiä ja muita matkailualan yrittäjiä, ministeritasoa myöten poliittisia päättäjiä, paikallishallinnon edustajia, kansalaisjärjestöväkeä, alkuperäiskansojen edustajia, tutkijoita ja kansallispuistojen toiminnasta vastaavia tahoja.

Mielenkiintoista ja eittämättä oleellista on se, että paikalle on kutsuttu paikallistahojen ja alkuperäisväestön edustajia. Maailmalla on runsaasti kokemuksia siitä, että elleivät paikalliset asukkaat aidosti hyödy matkailijoiden tuomista tuloista, he alkavat panna kapuloita rattaisiin tai pahimmassa tapauksessa jopa tuhota luontoa.

Esimerkiksi Keniassa safarimatkailijoiden tieltä siirretyt maasait tappoivat kostoksi suuren joukon villieläimiä.

Ylen ympäristötietopalvelu