Fadime Sahindal haudattiin Uppsalassa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Isänsä murhaama kurdinainen Fadime Sahindal haudattiin kotikaupungissaan Uppsalassa. Muistotilaisuudessa olleiden kahden tuhannen ihmisen lisäksi yli tuhat ihmistä seurasi tilaisuutta kovaäänisten kautta kirkon ulkopuolella.

Ruotsin kuningashuonetta edusti tilaisuudessa kruununprinsessa Victoria ja Ruotsin hallitusta taas siirtolaisasioista vastaava ministeri Mona Sahlin.

Tilaisuus välitettiin suorana lähetyksenä Ruotsin televisiossa ja radiossa. Uppsalan tuomiokirkko oli koristettu kymmenillätuhansilla neilikoilla, jotka on hankittu kansalaiskeräyksellä saaduin varoin.

Edellisen kerran kirkossa pidettiin suurimittainen muistotilaisuus vuonna 1994, kun autolautta Estonian uhrien ruumiit luovutettiin omaisille.

Fadimen isä ampui 26-vuotiaan tyttärensä 21. tammikuuta, koska ei hyväksynyt tämän poikaystävää ja elämäntapaa. Fadime myös puhui alistettujen naisten oikeuksien puolesta.

Fadime Sahindal haudattiin edesmenneen ruotsalaisen poikaystävänsä lähelle. Tämä kuoli vuonna 1998 autonsa törmättyä betonipylvääseen. Tapauksen poliisitutkinta, jossa ei aiemmin löydetty mitään epäilyttävää, on aloitettu uudelleen.

Fadimen isä ja veli oli tuomittu jo vuonna 1998 Fadimen uhkailusta ja pahoinpitelystä.

Jo sunnuntaina maassa järjestettiin useita tilaisuuksia Fadime Sahindalin muistolle. Esimerkiksi Tukholman keskustassa Sergelin tori koristeltiin kukilla ja soihduilla.

Kunniamurhaa ei voi perustella koraanilla

Kurdialueilla ja esimerkiksi Irakissa ja Pakistanissa tehdään edelleen murhia perheen kunnian vuoksi. Islamilaisessa kulttuurissa perheen kunnia liittyy sen naisten ja etenkin naimattomien tyttärien siveyteen.

- Kunniamurhaperinne liittyy silti pikemminkin tiettyihin alueisiin ja perinteisiin kuin islamin ohjaukseen, kertoo islamilaiseen kulttuuriin perehtynyt filosofian kandidaatti, toimituspäällikkö Tuula Kousa.

Itse asiassa Koraani ja islam paransivat 600-luvulta lähtien monin tavoin naisten asemaa, sillä Koraanissa nimenomaan kehotetaan suojelemaan naisia ja tyttöjä.

Kuitenkin erityisesti maaseudulla on aina eletty eri sääntöjen mukaan. Islamilaisen fundamentalismin alettua levitä 1970-luvulla myös vapaamielisemmässä kaupunkikulttuurissa on paikoin palattu vanhoihin käsityksiin.

Kousa arvelee naisten kunnian varjelun liittyvän islamilaisessa kulttuurissa erityisesti naisten epäitsenäisyyteen ja koulutuksen puutteeseen.

Fundamentalismin taustalla on usein halu suojella ei niinkään yksilöä tai perhettä, vaan koko yhteisöä ja yhteiskuntaa "lännen turmeltuneisuudelta".

STT, The Guardian Weekly, SVT4