Kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelut loppusuoralla

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Ensi syksynä Johannesburgissa pidettävän YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Kokousta valmistellaan niin kansallisesti kuin YK-elimissä ja kansalaisjärjestöissäkin.

Johannesburgin kokous on vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskokouksen seurantakokous.

Riossa maailman johtajat päättivät maapallon ympäristön pelastamiseen tähtäävästä Agenda 21 -ohjelmasta. Riosta sai alkunsa ennen näkemätön ketjureaktio, jossa valtiot ja niiden yhteenliittymät, kunnat ja monet muut yhteisöt ovat yrittäneet löytää kestävän kehityksen määritteelle lihaa luiden päälle.

Nyt kymmenen vuotta Rion jälkeen maailman maat kokoontuvat jälleen ruotimaan ympäristön tilaa ja maapallon hyvinvoinnin kahtiajakoa. Tällä kerralla tehdään tiliä siitä, miten hyvin Agenda 21:n toimeenpanossa on onnistuttu.

Päävastuun Johannesburgin kokouksen valmistelusta kantaa YK:n kestävän kehityksen toimikunta.

Kunnat, talouselämä ja järjestöt mukana valmistelussa

Eri maissa selvitetään parhaillaan sitä, miten kestävä kehitys on toteutumassa kansallisesti. Arviointien tulokset eli kansalliset edistymisraportit luovutetaan Johannesburgissa kokousedustajille. Hallitusten kestävän kehityksen ohjelmien lisäksi raporteissa esitellään myös, miten hyvin kuntien, kaupan, hallinnonalojen, teollisuuden ja järjestöjen omissa toimintaohjelmissa on edistytty.

Suomessa kokouksen valmisteluista vastaa kestävän kehityksen toimikunta. Toimikunnassa ovat mukana paitsi maan korkein poliittinen johto myös kaikki hallinnonalat ja muut yhteiskunnan keskeiset toimijat.

Käytännössä kokousta valmistelee kuitenkin kansallinen Johannesburg 2002 valmistelukomitea, jossa siinäkin on mukana edustajia eri hallinnonaloilta, paikallishallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja elinkeinoelämästä.

Puheenjohtajana toimii Markku Wilenius tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja varapuheenjohtajana on Vappu Taipale sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta.

Luonnon kestävää hyödyntämistä turvallisessa tietoyhteiskunnassa

Keväällä 2001 nimetty kansallinen valmistelukomitea on viime kuukaudet yrittänyt kristallisoida Suomen keskeisimmät tulevaisuuden haasteet sekä sen, miten niihin tulisi vastata.

Kuten arvata saattaa, haasteita on löytynyt kasapäin. Niistä on kuitenkin erottunut kolme Suomelle erityisen tärkeäksi luonnehdittua teemaa: luonnonvarojen kestävä käyttö, kestävä tietoyhteiskunta sekä terveellinen ja turvallinen ympäristö.

Valmistelukomitean puheenjohtajan Markku Wileniuksen mukaan luonnonvarojen kestävän käytön teema on paluuta Rooman klubin aikanaan esittämään kasvun rajat -ajatteluun. Keskeiseksi ongelmaksi on nimetty kokonaiskulutuksen kasvu eli luonnonvarojen hyödyntämisen tehottomuus.

Ratkaisuiksi komitea esittää taloudellisen kasvun ja luonnonvarojen käytön kytkemistä irti toisistaan, aineiden käytön vähentämistä tuotantoketjuissa, kulutuksen sisällön muuttamista aineellisesta aineettomaan, luonnonvarojemme käytön globaalien vaikutusten korostamista, hiileen perustuvasta energiataloudesta irtautumista ja maailmanlaajuisesti kestävän kulutuksen mallin luomista Suomelle.

Millainen sitten olisi kotoisen lempilapsemme tietoyhteiskunnan rooli kestävässä kehityksessä? Valmistelukomitean mukaan tietoyhteiskunta voi auttaa ratkaisemaan monia kestävän kehityksen ongelmia. Edellytyksenä kuitenkin on, että verkkoon pääsy ja sen hyödyntäminen ovat tasapuolisesti kaikkien ulottuvilla.

Tietoyhteiskunta voi tarjota apua tuotanto- ja kulutusrakenteiden muuttumiselle sekä edistää demokratiaa ja suvaitsevaisuutta. Komitean mukaan se voi myös kannustaa aineettomien palveluiden käyttöön ja tarpeiden tyydyttämiseen ja jopa elämäntapamuutoksiin. Etätyöllä voidaan vähentää liikkumista ja tukea alueiden kehittymistä.

Varjopuoliakin toki löytyy: tietoyhteiskunta synnyttää uusia jätevirtoja sekä luo kulutustarpeita ja toimintatapoja kulttuureihin, jonne ne eivät aina istu.

Kolmas Suomen korostama teema ympäristö, terveys ja turvallisuus korostaa sitä, että ihminen on kestävän kehityksen keskiössä. Ihmisen tarpeet on pystyttävä tyydyttämään, mutta kuitenkin siten, että luontoa kuormitetaan mahdollisimman vähän.

Terveyden ja turvallisuuden perustuksena korostuu toisaalta lähi- ja asuinympäristön laatu, toisaalta ravinto. Naisten katsotaan olevan avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä niin kansallisesti kuin globaalisestikin, sillä toiimintamallit ja kulutusvalinnat välittyvät lapsille ja nuorille nimenomaan naisten kautta.

Asialista selvillä kesäkuussa

Suomen kolmea pääteemaa työstetään koko kevään ajan. 22. maaliskuuta Helsingissä järjestettävien ekotehokkuusmessujen yhteydessä paneudutaan muun muassa tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin kestävän elämäntavan edistäjänä.

Terveys ja turvallisuus -teema on puolestaan näkyvästi esillä toukokuun 21. Jyväskylässä SOS sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuman yhteydessä.

YK-tasolla Johannesburgin kokousta valmistellaan ns. prepcomeissa. Viimeinen korkean tason valmistelukokous Indonesiassa touko-kesäkuun vaihteessa. Viimeistään siinä vaiheessa on selvillä Johannesburgin poliittinen asialista.

Itse huippukokous järjestetään näillä tietämin 26.8. - 4.9. eli viikkoa alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin.

Ylen ympäristötietopalvelu