Saamen kielilaki -esitys oikeusministerille

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Saamelaiskäräjien ehdotus uudeksi saamen kielilaiksi luovuttiin tänään oikeusministeriölle, josta sen on määrä edetä lausuntokierrokselle ja hallituksen käsittelyyn. Uuden lain on suunniteltu astuvan voimaan aikaisintaan vuoden 2004 alussa.

Vuonna 1997 aloitettu saamen kielilain uudistus on näin loppusuoralla. Työ on edennyt samanaikaisesti Suomen yleisen kielilain uudistuksen kanssa. Uusi ”Saamen kielilaki” korvaa voimaan astuessaan vuonna 1991 annetun ”Lain saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa”.

Uudella lailla pyritään parantamaan saamelaisten kielellisten oikeuksien tasoa, niin että saamen kielen käyttö olisi luonnollista eikä saamenkielistä palvelua haluavan henkilön tarvitsisi turvautua pelkästään tulkkaukseen, joka on monissa yhteyksissä todettu kiusalliseksi ja hankalaksi.

Saame ja suomi yhdenvertaisiksi

Esityksen mukaan saamen kieli ja suomen kieli olisivat saamelaisten kotiseutualueella yhdenvertaisia kieliä. Kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten kotiseutualueella sijaitsevilla virastoissa jokaisella olisi oikeus käyttää suomen tai saamen kieltä kaikissa asioissa valintansa mukaan.

Näillä viranomaisilla olisi yleinen velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä.

Koskee kaikkia saamen kieliä

Uusi laki tulee koskemaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä - pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Yleiseen kielilakiin ehdotetaan nykyiseen tapaan viittauspykälä saamen kielestä korostamaan saamen erityisasemaa Suomen alkuperäiskansan kielenä.

Uudistamistyön tavoitteet

Saamen kielilain uudistamistyön tarkoituksena on ollut laatia ehdotus siitä, miten saamelaisten kielellisten perusoikeuksien ja kielellisten ihmisoikeuksien toteutuminen turvattaisiin nykyistä paremmin saamelaisten kielilaissa.

Tarkoituksena on kehittää kielilakia paremmin toimivaksi ja sovittaa saamelaisten kielelliset oikeudet ja saamen kieltä koskeva itsehallinto vastaamaan perustuslain uudistuneita säännöksiä ja kansainvälisen oikeuden kehitystä.

Viranomaisten kielitaidottomuus puutteena

Suurimpana puutteena saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisessa on se, että saamelaiset eivät voi asioida kotiseutualueensa viranomaisissa omalla kielellään, koska saamenkielentaitoisia virkamiehiä ei ole riittävästi.

Kielilakityöryhmän joulukuussa 2000 tekemän selvityksen mukaan vain noin 12 % saamelaisalueen valtion viranomaisista sekä kuntien ja seurakuntien henkilöstöstä osaa puhua ja noin 5 % kirjoittaa jotakin Suomessa käytettyä saamen kieltä. Heistäkin suuri osa on keskittynyt muutamiin virastoihin.

Suuressa osassa keskeisiä virastoja ei ole yhtään saamenkielentaitoista työntekijää. Tämän vuoksi joudutaan laajalti turvautumaan kääntämiseen ja tulkkaukseen.

Viranomaisille velvoitteita

Saamen kielilain uudistamisessa on soveltuvin osin noudatettu niitä periaatteita, jotka valtioneuvoston asettama kielilakikomitea on omaksunut omaan lakiesitykseensä. Uuden perustuslain mukaisesti lähtökohtana on, että yksilön kielelliset oikeudet eivät ole riippuvaisia hänen kansalaisuudestaan tai kansallisuudestaan.

Yksilön kielelliset oikeudet tulee myös toteuttaa ilman, että hänen tarvitsee niihin erikseen vedota. Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Yleisen kielilain periaatteiden mukaisesti myös saamen kielilaissa säädettäisiin ainoastaan kielellisten oikeuksien vähimmäistasosta.

Saamea taitavia virastoihin

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevilla valtion ja kunnan viranomaisilla olisi henkilöstöä palvelukseen otettaessa huolehdittava siitä, että asianomaisessa virastossa on riittävästi saamenkielentaitoista henkilökuntaa niin, että asiakkaita kyetään palvelemaan myös saameksi.

Sekä valtion että kuntien henkilöstöllä olisi kotiseutualueella oikeus saada palkallista virkavapautta saamen kielen taidon hankkimista varten. Saamelaisten kotiseutualueella yksilön kielelliset oikeudet turvataan myös valtion tai kunnan ostaessa palveluja yksityiseltä sektorilta. Kotiseutualueen viranomaisilla olisi myös yleinen velvollisuus edistää saamen kielen käyttöä.