Unettomuus yhä useamman kiusana

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Jokainen ihminen tarvitsee unta levätäkseen ja kerätäkseen voimia. Vaikka unen tarpeen määrä on hyvin yksilöllinen, useimmat aikuiset tarvitsevat pitkällä aikavälillä 7-8 tunnin yöunen fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi.

Satunnaista unettomutta kokee lähes jokainen suomalainen joskus elämässään. Unihäiriöiden tai tietoisen valinnan takia liian vähällä unella (alle 6,5 tuntia yössä) sinnittelee kuitenkin jatkuvasti jopa noin kolmannes väestöstä. Vielä 1980-luvun alussa osuus oli 7 prosenttia.

Satunnaisen ja kroonisen unenpuutteen välillä on tehtävä ero, sillä satunnainen unettomuus ei ole ihmiselle vaarallista.

Sen lisäksi, että jatkuva univaje ilmenee fyysisenä väsymyksenä se vaikuttaa heikentävästi muun muassa ihmisen mielialaan ja näkyy aivojen toiminnassa. Seurauksena voi olla ärtyneisyyttä, oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn puutetta ja suurempi alttius joutua tapaturmiin ja onnettomuuksiin kuin täysin virkeällä ihmisellä.

Pitkään jatkuva unettomuus voi tutkijoiden mukaan heikentää ihmisen vastustuskykyä ja johtaa siten sairastumisiin.

Huonosti nukkuvat kansalaiset tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. Jos ihminen nukkuu jatkuvasti 2-3 tuntia liian vähän, unenpuutteella on huomattavia vaikutuksia ihmisen suorituskykyyn ja fyysiseen terveyteen, ja tätä kautta ihmisen työsuoritukseen työpaikalla.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta arvioi, että yhteiskunnalle unihäiriöistä koituvat kustannukset ovat hyvin merkittäviä.

- Näitä on pyritty laskemaan joissain tutkimuksissa ja tulokseksi on saatu jopa miljardiluokan kustannuksia, jos huomioidaan menetetty työpanos, erilaiset terveysriskit ja unettomuuteen liittyneet onnettomuudet, hän sanoo.

Härmä kuitenkin muistuttaa, että on vaikea sanoa, miten luotettavia tällaiset arviot ovat.

Miksi uni ei tule?

Yleisimmin unen häiriöiden taustalla ei ole mitään unettomuutta varsinaisesti aiheuttavaa sairautta. Unettomuus ilmenee tällöin nukahtamisvaikeuksina, heräilemisenä öisin ja vaikeuksina saada taas unen päästä kiinni, tai heräämisenä liian varhain aamulla.

Aivan normaalistikin ihminen saattaa havahtua unestaan monta kertaa yössä, mutta nukahtaa sitten nopeasti uudestaan. Tällöin hän ei aamulla ehkä edes muista heränneensä.

Dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta huomauttaa, että unettomuuteen on tavattoman paljon eri syitä.

Useimmiten unettomuus johtuu työikäisellä aikuisella muun muassa työn ja arkielämän paineista ja stressistä. Nukkumaan mentäessä arjen huolet saattavat vielä pyöriä päässä niin, että unen saaminen osoittautuu vaikeaksi ja unen laatu heikkenee.

Masennukseen liittyy usein varhain heräämistä. Epäsäännöllinen vuorotyö on yksi unihäiriöitä aiheuttava tekijä.

Pienten lasten vanhemmilla unettomuuteen liittyy monesti puolestaan se, että lapsi pitää tuoreita vanhempia hereillä öiseen aikaan.

Ikääntyneillä unettomuus ilmenee usein heräilynä keskellä yötä ja sen jälkeisenä vaikeutena saada uudelleen unen päästä kiinni. Stenbergin mukaan esimerkiksi yöllä WC:ssä käyvät vanhukset saattavat usein virkistyä niin, että uudelleen nukahtaminen on vaikeaa.

Ikääntyessä vuorokausirytmin kiinteys saattaa myös kärsiä; runsaat päiväunet voivat johtaa siihen, että yöllä nukutaan vastaavasti huonommin, hän sanoo.

Sukupuolten välillä unettomuudessa on sikäli eroa, että naisilla kuukautiskierto ja raskausaika aiheuttavat muutoksia unen tarpeeseen ja laatuun.

Nuorten unettomuus huolettaa

Tutkijat ovat erityisen huolissaan unettomuuden lisääntymisestä nuorten keskuudessa.

Yleistymisen taustalla piilee kenties yleinen kulttuurinen muutos, jossa mm. myöhään valvomista pidetään jollain tapaa hienona, eivätkä vanhemmat välttämättä enää patista lapsiaan nukkumaan samalla tavoin kuin ennen.

Tietokonepelit ja televisio omivat myös nuorten ajankäyttöä iltaisin.

Kasvuiässä oleville nuorille unen saanti on tärkeää, sillä kasvuhormonin erittymien edellyttää syvää unta. Vaikka tutkimuksissa ei ole vielä voitu osoittaa, että univaje haittaisi nuorten kehittymistä, kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen.

Yhdysvalloissa on saatu myös huolestuttavia tuloksia tutkittaessa jatkuvan unen puutteen vaikutuksia nuorten miesten terveydentilaan. Kroonisen univajeen epäillään muun muassa voivan aiheuttaa lihavuutta ja lisätä ns. aikuisiän diabeteksen riskiä.

Stenbergin mukaan nuorten unettomuudessa on yhä useampia huolestuttavia aspekteja. Kietoutumassa on alati paheneva noidankehä, hän pohtii.

Mikko Naalisvaara, YLE24

Vuorotyön tekijöillä pulaa unesta

Tietokoneen käytöstä unettomuutta?

Lähteet: YLE24, STT, YTHS