Talousmetsissä liian vähän lahopuuta

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimusten mukaan Etelä-Suomen metsiin tarvittaisiin laho-puuta vähintään 20 kuutiometriä hehtaarille, muuten uhanalaisten lajien säilyminen on epätodennäköistä. Nykyisin uudishakkuissa jätetään valtion maille 12,1 kuutiometriä jättö- ja lahopuuta hehtaarille.

Syken mukaan uudet "monimuotoisuutta suosivat" metsänhoito-ohjeet eivät vielä takaa vaateliaiden lajien, kuten kääpien ja puunrungon jäkälien, säilymistä. Käävät vaativat lahopuista kotipesää ja jäkälät viihtyvät vain vanhojen puiden rungoilla.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion mielestä Syken huoli on ennenaikainen. Tapion ympäristöpäällikkö Jouko Kostamo muistuttaa Maaseudun tulevaisuus -lehdelle antamassaan haastattelussa, että säästöpuita on jätetty metsiin vasta vuodesta 1994 alkaen, joten niiden lahoaminen ei ole edennyt kovin pitkälle, koska puun lahoaminen kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Syken vaatimusta lahopuun määrästä Kostamo pitää kohtuuttomana.

Vanhojen talousmetsien ja luonnonmetsien kääpälajistot eroavat huomattavasti toisistaan. Aarniometsäkoealoilla esiintyi keskimäärin 46 kääpälajia, kun vanhoissa talousmetsissä lajeja oli jopa puolet vähemmän.

Osa uhanalaisista lajeista esiintyi myös talousmetsissä, mutta niiden esiintymiä oli huomattavasti vähemmän kuin aarniometsässä.

Puunrungon jäkälät indikoivat hyvin metsien monimuotoisuutta. Ne on helppo havaita ja ne kasvavat vain metsissä, joissa on pitkään ollut vanhoja puita.

Jäkälien esiintymistä tutkittiin Lohjalla vajaan 300 neliökilometrin alueella. Vuosina 2000 – 2001 tehtyjen havaintojen perusteella jäkäläesiintymistä oli hävinnyt 40 prosenttia. Aiemmat havainnot olivat vuosilta 1989 – 1995.

Tutkijoiden mukaan hälyttävää on, että jäkälien määrä romahti, vaikka niiden esiintymät keskittyivät ns. avainbiotooppialueille, jotka ovat uusien metsänkäsittelyohjeiden mukaan arvokkaita, erityi-sesti huomioon otettavia luontokohteita.

Ylen Ympäristötietopalvelu